Olen perusjoensuulainen, vaikka en tätä nykyä koekaan Joensuuta kotikaupungikseni. Kaupungin muutos on mielestäni ollut liian nopea ja hallitsematon. Vanha, koettu ja arvokas halutaan unohtaa ja piilottaa nykyajan alle miettimättä lainkaan seurauksia. Tämähän on nykyisin valtavirta.
 
Kun muutoksen tuulet saapuivat Joensuuhun, olen omalta osaltani yrittänyt säilyttää vanhaa, kertoa entisestä ja kuvailla pienen ihmisen arkea sekä elämää. Entisajan elämä ja ihmiset ovat yhtä tärkeitä kuin nykyisetkin. He tekivät omaa arvokasta työtään omista lähtökohdistaan ja heidän panoksensa tämän kaupungin kehitykseen olivat merkityksellisiä.
 
Olen kertonut kirjoissani, lehtiartikkeleissani ja luennoillani monen ihmisen halusta omistautua elämänsä kotiympäristönsä kehittämiseen. Näistä asioista olen vieläkin innostunut ja haluan kertoa niitä edelleen kaikille Teille kiinnostuneille.
 
Kun olen kuulunut perheeseen, jonka kiinnostus on liittynyt kauppaan, kuulun kuudennen polven kauppiassukuun. Sen vuoksi monet kauppiastarinat, niin iloiset kuin surulliset, ovat minulle tärkeitä. Nostan hattua kunnioituksesta jokaiselle liikemiehelle, jotka tekevät työtään sillä saralla. 
 
Voimaa riittää vielä ja työinto on korkealla.