Pisin yö ja Lucian päivä 13.12

Lucian päivää vietetään 13.12 ja vanha kansa sanoo, että ”Lutun yö ja Annan aatto on vuoden pisin yö.” Annan päivää on vanhastaan vietetty 14.12 ja tästä on vieläkin muutama merkintä jäljellä. Karjalassa laskettiin Lutun yöstä ja Annan aatosta yhdeksän päivää jouluun eli Annan päivä on ollut Lutun jälkeen. Annan päivää vietetään nykyisin 9.12.

Kun Lucian ja Annan välinen yö on vanhan kansa mukaan pisin, on siitä sanottu, että se on niin pitkä, että kukkokin putoaa kolmesti orrelta, ennen kuin aamu sarastaa. Askolassa tämä on kääntynyt muotoon: ”Annan aattona ja Lutin yönä kotka kolmasti putoaa hongan oksalta.” Ilomantissa sanottiin: ”Annan silmä on pitkäuninen,” joka myös viitannee pitkään yöhön.

Pisin päivä merkintä on vanhaa perua, sillä jo vuoden 1646 Manualeissa sanotaan: ”Lucia pisimmän yön anda, Vitus (15.6) pisimmän päivän kanda.” Mikael Agricolan kalenterissa joulukuun 12. päivän kohdalla mainitaan: ”öö caice pisin”. Agricolan mukaan 12. päivä olisi vuoden pisin päivä mutta yleensä Lucian yötä sanotaan pisimmäksi.

Mistä tämä pisimmän päivän asettaminen Lutun ja Annan väliin johtuu? Onko tässä vanhalle kansalle tullut virhe? Tämä erotus nykyisen talvipäivän seisauksen ja Lutun yön välillä johtuu kalenteristamme. Pyhän Annan kunnioittaminen saapui Suomeen 1300 –luvulla ja silloin meillä elettiin Juliaanisen kalenterin mukaan, joka oli 11 päivää aikaisemmassa kuin nykyinen Gregoriaaninen kalenteri. Jos Annan päivää vietettäisiin nyt, se sattuisi 24. päivälle joulukuuta, eli vuoden pisimmän yön kohdalle. Vanha kansa kyllä osasi laskeakin.

Vanha kansa on myös puhunut Annan suvesta, joka näyttää toteutuvan hyvin. Lämmintä on kolme astetta ja vettä sataa. Lämmintä on.

Vaikka vanha Anna enteileekin valon lisääntymistä, on meidän vielä maltettava mielemme pari viikkoa.

Lutun ja Annan yö on pitkä eikä aamun sarastuskaan kovin kummoiselta näytä. Kuva Matti Virrantalon postikorttikokoelma.

pitka