Tuomaan päivänä 21.12 piti vanhan kansan mukaan joulun valmistelut olla päätöksessä. Eräjärvellä sanottiin: ”Tuomaasta housut naulaan, alkaa joulurauha.” Säkkijärvellä puolestaan sanottiin: ”Tohutuomas joulun tuopi,  paha Nuutti (7.1) pois sen viepi.”  Tohu- eli Noki-Tuomas tarkoitti sitä, että nokiset savupiiput koristeltiin jouluksi kauniilla petäjäpäreillä. Tällä lailla joulusiivous sai ikään kuin viimeisen silauksen ja tupa oli puhdas.

Tuomaan päivä toi mukanaan hyvät ruoat ja juomat. Syötiin siansorkkia ja juotiin olutta. Olut pantiin tynnyreihin kypsymään jouluksi mutta Tuomaan päivänä sitä päästiin jo maistelemaan: ”Tuomas tulloo tuoppi käes koettelemaan kaljan makua,”

Tuomaan päivänä Karjalassa oli tapana vuolla nimikkopäreet. Ne laitettiin hankeen pystyyn odottamaan joulua tai uutta vuotta. Kun ne sitten poltettiin, palamisnopeudesta pystyi ennustamaan tulevaisuutta. Niistä näkyi muun muassa naimisiin pääsyä, kuoleman tuloa ja elämää yleensä.

Tuomaan päivänä on talvipäivän tasaus ja on yleisesti sanottu, että aurinko on kolme päivää pesässään, ennen kuin se lähtee uudelle kierrokselleen. On sanottu, että vähäinenkin auringonpaiste pesäpäivinä tietää hyvää kesää.

Kevättalven säästä ennustettiin Liperissä pesäpäivästä: ”Päivän kun pesäänsä kylmää, turkki joutaa myydä.” Siis jos pesäpäivät ovat kylmät, lopputalvesta tulee leuto. Nyt näyttäisi siltä, että tammi- ja helmikuu ja vieläpä maaliskuukin ovat kylmiä. Tätä ovat vanhan kansan ennustukset povanneet koko syksyn. Saas nähdä, kuinka kylmää meillä on talvikuukausina?  

Sysmästä löytyy pesäpäivänennustus; ”Kun talvipäivänseisauksena on sumuinen ilma, niin kesäpäivänseisauksena on halla.” Nyt voi siis pitää jo lähes varmana, että juhannuksena on hallan vaara. Kesäsuunnitelmia voi tämän mukaan ryhtyä tekemään.

”Jos aurinko ei pesäpäivänä näyttäydy edes sen vertaa, että hevosen ennättää valjastaa, tulee huono ja sateinen kesä,” sanottiin Liperissä. Kuvassa pesäpäivän tienoilla ollaan valmiusasennossa aurinkoa odottelemassa.