Markuksen päivä 25.4

”Markus käelle kielen antaa mutta ohranvihne kielen katkasoo,” sanottiin aikoinaan muun muassa Kenneljärvellä Karjalassa. Kun Markus löysää vyön solkea nimipäivänään, käki pääsee vyön alta ja alkaa laulunsa. Vanhoissa kalenterisauvoissa Markuksen päivän kohdalla on käen merkki tarkoittaen ilmeisesti juuri tätä käen kukunnan aloittamista.

Toinen merkki kalenterisauvoissa Markuksen päivän kohdalla on auran kuva, joka on tarkoittanut, että Markuksen päivänä Etelä-Suomessa päästiin pelloille kyntämään. Tänä keväänä taidetaan kyllä päästä koko Suomen pelloille.

Markuksen päivän säästä on myös ennustettu loppukevään ilmoja. Jos Markuksena on kylmä, tietää se 40 kylmää päivää peräkkäin. Onneksi nyt ei tätä vaaraa ole. ”Jos Markun varpaat palelee, niin tulee kylmä kesä,” on Etelä-Pohjanmaalla tiedetty.

Yrjön päivänä (23.4) laitettiin kalapyydykset veteen, koska tiedettiin, että” Jyrki tuopi kaloja kainalossa, Varpu (1.5) tuopi vakasella ja Miikkula (21.5) antaa reellä.” Jyrkin päivästä alkaen alkoivat kalat liikkua ja käydä pyydyksiin. Kun verkot nostetaan Markuksen päivänä, oli tarkkailtava, kuinka korkealle verkot olivat jäässä, sillä siitä tiedettiin kesän sää hyvinkin tarkkaan.

”Jos aattoyönä vesi ei jäädy tai menee vain ohueen riitteeseen, jos verkko ei kohmetu, jos sataa tai tuuli henkii muualta kuin pohjoisesta, niin tulee hyvä ja lämmin kesä, pohjoisessa varhainen kesä, eikä ole pelättävissä halloja. Viljan voi kylvää vaikka lähteen reunalle. Niityt työntävät heinää, antavat marjoja ja viljavuodesta tulee runsas. Erityisesti herneen, perunan ja juureksien väitetään menestyvän,” Kustaa Vilkuna kirjoittaa kirjassaan ”Vuotuinen ajantieto.”

Markuksen yönä on yleensä kylmää ja onkin sanottu: ”Markun yö marjat syö” tai ”Markku marjat rassaa.”

Markku antaa kaloja kainalollisen. Muikkusaalista Kuoringalla.

kala