Toukokuu ja vappu

Toukokuu on nimensä mukainen toukotöiden aloittamisaika. Mikael Agricola on sepittänyt Rucouskirjaansa toukokuun kohdalle:

”Koko luonto nyt virkoopi, Meri, maa ja taivas ihastuupi. Iloitkoon siis vanha ja nuori. Linnut laulavat ja maa on tuore. Kylve ja älä yrttejä säästä, älä kädestä ja käsivarresta verta päästä.”

Siinäpä kevään ylistystä viidensadan vuoden takaa.

On syytä muistaa, että: ”Toukokuussa ei saa lainata tuhkaa talosta, tulee tuhkapäitä ohraan,” kuuluu varoitus Nastolasta. Haapavedellä tiedetään, että: ”Kun on toukokuu kylmä, niin on kesäkuu lämmin.” Saas nähdä, millainen toukokuu meillä on.

Vapun säästä tiedetään kertoa muun muassa: ”Jos ei ole kesä vappuna, niin kohta se tulee.” Tähän on uskominen ja kohta varmaan kesä koittaa. ”Vapunpäivänä jos vettä sataa, tulee kuiva kesä,” osasivat sakkolalaiset kertoa.

”Jos käki kukkuu ennen vappua, tulee halla- ja katovuosi.” Onneksi täälläpäin käki ei ole vielä kukkunut, joten odotettavissa lienee lämmin kesä.

”Vappuna ei saa kalastaa. Menettää kalaonnensa, jos silloin katsoo pyydyksiään tai panee uunia.”

Tästä huolimatta lähden tänään kalalle, koska ahvenen kutu on parhaimmillaan ja kalaa saa runsaasti. Ollaan sitten loppukesä ilman kalaa.

Vappuna ei saa myöskään kylvää, sillä kylvetty siemen ei lähde itämään. Toisaalta vappuviikkona kaura on kylvettävä vaikka hangelle, että sato ennättää kypsyä.

Vappuviikko on myös halontekoviikko ja pavun kylvöviikko. Vaikka halkoja pitää vappuviikolla tehdä, ei kirveen kanssa saa mennä metsään, sillä jos menee, lyö kirveellä jalkaansa sinä vuonna.

Jos vappuaamuna heti herättyä muisti huutaa ”Ka selkääni,” selkäkipu ei sinä vuonna yllätä.

Vappuna pitää syödä kananmuna. Miksi, sitä eivät tainneet mäntsäläläiset itsekään tietää, koska eivät ole kertoneet.

Vappuna pitää käydä uimassa. Silloin eivät paarmat häiritse koko kesänä.

Vappuna sitten pitää marssia, kuten kuvassa Mutalasta vuodelta 1956 Pentti Muttosen tallentamana.  

vappu