Erkinpäivä 18.5

Koko talven ja kevään on vanhan kansan merkkipäivät ennakoineet pitkää kevättä ja kylmää kesää. Kevät olikin varsin pitkä, sillä lumet lähtivät näiltä korkeuksilta jo maaliskuussa, jos niitä nyt oikeastaan olikaan. Ilmat olivat välillä mukavat mutta sitten alkoivat pohjoistuulet ja kylmät. Ilma lämpeni vasta nyt 17. päivänä. Ja, mikä pahinta, huomenna on Erkinpäivä ja silloinhan pitäisi olla Ierikan vilut. Jos ei Ierikkana kylmä, meidät perii hukka, sanoo vanha Tarmalainen sananlasku.

Erkinpäivän yksinkertainen sääennustus on: ”Kylmä Erkki, lämmin merkki. Lämmin Erkki, paha merkki.” Ja vielä lyhyemmin: ”Erkin vilu on kesän ilo.” Mitäpä tähän voi lisätä. Vanha kansa ennustaa yksiselitteisesti kylmää ja epävakaata kesää. Nyt ei auta muu, kun toivoa, että vanha kansa olisi väärässä.

Erkinpäivän ennustukset puhuvat monin eri tavoin tästä kylmän ja lämpimän vastakkainasettelusta. Tohmajärveltä saadaan sanonta: Jos Erkinpäivänä on hyvin kylmä, niin silloin tulee hyvin lämmin kesä; jos Erkinpäivänä on lämmin, niin tulee kylmä kesä.”  Pohjois-Suomessa on sanottu: ”Erkkinä jos on päivänpaiste, niin ei ole sitten koko kesänä.” Tämä kuulostaa jo hyvin vaaralliselta ja epätoivoiselta.

Luhankalaiset tiesivät: ”Kelmi on sen kesän nimi, joka ennen Erkinpäivää tulee.” Siis kelmi kesä on tulossa.

Vielä varma ennusmerkki, minkä ylivieskalaiset kertovat: ”Kun ennen Erkinpäivää ukkonen jyrisee, tietää se kylmää kesää.” Mitäs me täälläpäin keskiviikkoiltana kuulimmekaan: Ukkonen jyrähteli muutaman kerran tuossa iltauutisten aikaan.

Sitten vähän oudompi ennustus, johon minä en keksi ratkaisua: ”Kun on Erkki kukka kainalossa, niin on Jaakko kakku kainalossa.” Siis jos Erkkinä on kukkia, niin Jaakkona (25.7) on kakkuja. Onkos tässä mitään järkeä? Voisihan se ehkä tarkoittaa sitä, että Jaakonpäivänä syödään uutisviljakakkua. Vai voiko?

Tähän aikaiseen viljan kypsymiseen viittaa ennustus Reisjärveltä: ”Jos sammakonpoika Erkkinä elää, niin ruis Jaakkona helää.” Sammakon kudusta on alkanut jo nuijapäivä lähteä uintiretkelleen. Mutta jos on tulossa kylmä kesä, niin miksi vilja sitten kypsyy ennen aikojaan? Kysyn vaan.

Sitten nämä kaksi seuraavaa ennustusta antavat hieman toivoa tulevalle kesälle, sillä näiden mukaan vanha kansa oli niin ovela, että antoi täysin poikkeavat ennustukset. Eräjärvellä sanottiin: ”Jos Erkkinä sataa, tulee hyvä viljavuosi,” mutta Tottijärvellä puolestaan ennustettiin; ”Jos Erkkinä sataa, se tietää huonoa heinävuotta.” Otapa tästä sitten selvää.

Erkinpäivänä olisi hyvä sataa, sillä: ”Erkinpäivän aikuinen sade ja mittumaarin aikuinen pouta maksavat enemmän kuin kuninkaan kultainen pöytä.” Loimaalla puolestaan sanottiin: ”Erkin aikainen sade ja juhannuksen aikainen pouta koko maailman rikkaaksi tekee.”

Erkinpäivä oli viljelijöille kylvöpäivä. Alavukselaiset tiesivät: ”Erkki kylväjän kouran aukaisee, Urpo (25.5) kouran kiinni laittaa.” Lapualla puolestaan tiedettiin: ”Kaura on kylvettävä Erkinpäivänä.”

Tohmajäveläiset sanoivat, että ”Kaali on kylvettävä Erkinpäivän jälkeen.”

Kalastajille vielä tiedoksi: ”Erkistä hauki kutee.”

Kun karjan laskee laitumelle Erkinpäivänä, niin ne viihtyvät hyvin koko kesän, tiesivät tuusulalaiset.

Lopuksi vähän oudompi loitsu, mistä ainakaan minä en saa selvää: ”Erävihko eerikkaan, varavihko varpuliin, vielä se urpokin uikuttaa hyvänäkin kesän tulona.” Tätäpä jäämme ihmettelemään seuraavaan blogiin saakka, joka vanhan kansan tietojen mukaan ilmestyy Urbanuksen (25.5) päivän aikaan.

Kun lehmät laski laitumelle Erkinpäivänä, niin karja viihtyi hyvin koko kesän. Lehmät laitumella Sulkulahdessa vuonna 1921. Kuva Elsa Nilsson.

lehma