”Kun Urbanus (25.5) turkissa, niin Kustaavus paidassa,” sanottiin 1800-luvulla. Siis jos Urpon päivänä oli kylmä, on Kustaan päivä lämmin. Nythän on niin, että molemmat päivät ovat tosi helteisiä, joten ainakaan tämä sääennustus ei ole toteutunut.

Kustaa on nuorimpia kansanomaisia merkkipäiviämme, sillä vuosialmanakkaamme se vakiintui vasta 1776. Sitä ennen Gustavus on viettänyt nimipäiväänsä vuoroin heinäkuussa vuoroin marraskuussa. Vanhassa kalenterissa nimipäiväänsä vietti Gustavus ja vasta vuoden 1869 vuosikalenterissa ensimmäistä kertaa mainitaan suomalaisesta Kustaasta. Sen jälkeen Suomeen rantautui sanonta: ”Kuudes päivä kesäkuuta on tuon kuuluisan Kustaan päivä.” Viitattiinko tässä jononkin Ruotsin Gustav-kuninkaaseen vai mihin, ei olla yksimielisiä. On väitetty, että nimi olisi peräisin Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan ajoilta. Kuitenkin Suomessa Kustaita on esiintynyt paljon ennen Kustaa Vaasaa.

Voihan olla, että Suomessakin on ollut joku kuuluisa Kustaa, sillä Kustaa on ollut perinteinen nimi jo keski-ajalta saakka. Savonlinnan päällikkönä oli 1500-luvulla Kustaa Fincke. Sitten meillä oli Kustaa Niilonpoika vuodelta 1442. Entäs Suomen presidentti Gustav Kalliokangas eli Kyösti Kallio, tai vaikkapa Gustav Mannerheim? Kustaita löytyy omasta maastammekin melkoinen liuta.

Tunnettu hokema ilmaantui suomalaiseen sanontaan 1800-luvun loppupuolella. Siinä mainittiin, että ”Kustaasta sää parani, lapset riisuivat kenkänsä koko kesäksi, uimakausi aloitettiin, kalansaanti väheni ja peruna pantiin maahan. ”Joka minun tilani pehmittää, sen minä laarissa palkitsen,” on perunan sanottu sanoneen Pohjanmaalla. Sillä tarkoitettiin, että jos perunapellon kynti viimeistään Kustaan päivänä, pelto antaa satonsa ajallaan.

Kevätkynnöt oli viimeistään aloitettava Kustaan päivänä, vaikka lunta sataisi. ”Ellei mene Kustaan päivänä kylvölle, niin ei ole sadosta toivoakaan,” sanottiin Huittisissa.

Myös lehmät oli viimeistään laskettava metsään Kustaan päivänä. Kustaan päivä on kaiken kaikkiaan ollut monen tapahtuman takana ja siksi varsin merkittävä. Ainoa asia, mitä ei mainita, on Kustaan sääennustukset. Onko niin, että koska kesä on jo niin pitkällä, turha siitä on enää mitään ennustaa?

Kevätkyntöä Sepänkadun alkupäässä 1930-luvulla. Kuva Lappalaisen arkistosta.