Viandyöt, lemmen nostatuspäivät

Karjalassa Juhannuksen jälkeiset päivät Pietarinpäivään (29.5) saakka olivat praasniekkapäiviä. Tuolloin ortodoksikylät viettivät kesäjuhliaan ja olivat lomalla ennen heinätöiden alkamista. Tätä ajanjaksoa on kutsuttu viandöiksi.

Viandöinä voitiin tehdä muutama lemmennostatustaika. Myös eläinten lisääntymistä kasvatettiin Viandöidenn aikaan: ”Viandyöiheiniä pedrun ja iivanan välillä kerättiin isot vihkot, ja niitä elukoille annettiin,” ilomantsilaiset tiesivät kertoa.

Viandöin välillä kylpevät tytöt kukkavastoilla, jotta tulisivat lemmekkäämmiksi. Sillä välillä muutenkin nostetaan lempeä – tietäjät loitsujen avulla ja sauvassa vastojen kanssa.” Suistamolaiset ottivat avuksi kukkavastat ja tietäjien loitsut, että lempi leiskuisi paremmin.

Viandyön välillä ei saanut pestä vaatteita, ettei keskikesän taika heikkenisi. Samoin saippuat oli kaivettava maahan ja otettava esiin Petrun päivänä (29.5). Kun niillä pesi silmäsä, muuttuivat nuoret seksikkäämmiksi.

Samoin käspaikat oli laitettava ikkunan ulkopuolelle viandöiden aikaan, jolloin lempi liehuis ja nousis.

Erityisen kunioitettava viandyön päivä oli Pyhän Sampsonin päivä 27.6, jota sanottiin vieraiden vastaanottopäiväksi. Sampsonin päivän vietto muuttui myöhemmin outojen holhoojan päiväksi.

Sampson kuoli 500-luvun alkupuolella ja hän oli keisarillista sukua. Hänet sanottiin haudatun Konstantinopoliin papin puku yllään. Pyhimyskertomuksen mukaan hän oli lääkäri ja pappi ja erityisesti häntä muistetaan hospitaalin eli sairaalan perustajana.

Sampsonin praasniekkaa on vietetty useissa Inkerin kylissä

Viandyöt olivat juhla- ja loma-aikaa. Silloin nostatettiin lempeä erilaisin konstein. Kuva Pielisjoen rannalta vuonna 1986, jolloin täysikuu sattui juhannuksen tienoihin. Taustalla Penttilän saha ja edessä merenkulun muistomerkki. Kuva Ossi ja Kaija Aarnio.

viand