Maunon päivä 19.8

Mauno on myöhäinen merkkipäivä, sillä se tuli kalenteriin vasta 1705 ja silloin Samuel siirrettiin seuraavaksi päiväksi.

”Jos Maunona sataa, Liisa (19.11) liukastelee,” sanottiin Liperissä. Se tarkoittaa sitä, että jos Maunon päivänä on sadetta, saadaan Liisan päivän aikaan lunta. Myöhäisempi, ehkä 1900-luvun alun tulkinta tästä on, että Liisan päivänä sataa ensi lumi, jos Maunon päivänä sataa.

Maunon päivästä laskettiin myös varsinainen talventulo. Kun ensimmäinen hattutuuli tulee Maunon jälkeen, siitä yhdeksän viikkoa, niin meillä on kunnon talvi. Talven ankaruudesta tai lumen paljoudesta ei vielä Maunon päivästä saatu mitään merkkejä. Ajassa on mentävä syyskuun loppuun, jolloin syksyn ilmat näyttävät lumen syvyyden ja pakkasen purevuuden.

Mauno päivällä on kahtalainen merkitys, vanhempi tulkinta ja uudempi. Uudemmassa tulkinnassa Maunon päivänä kylvetty ruis antaa hyvän sadon: ”Kun Maunon päivänä kylvää ruista, niin se kasvaa oli maa märkä tai kuiva.” Vanhempi tulkinta sanoo, että Maunon päivä on sammakon päivä ja jos silloin kylvää rukiin, saadaan huono sato. Otapa tästäkin sitten selvää.

Jos Maunon päivänä ei ennättänyt ruispeltoon, asian voi vielä korjata Samuelin (21.8), sillä ”Samuel kylvön aloittaa, Mooses (4.9) lopettaa.”

Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Kuvassa nuori poika opettelee kyntämään. Ehkäpä hänestä on tullut kunnon kyntömies. Kuva Eeva Karjalaisen albumi.

kynto