Pertun päivän 24.8 jälkeen vanhan kansan mukaan tulee pikkukesä, joka on ikään kuin muisto isosta ja kauniista kesästä. Pärttylin kesä ei kuitenkaan ole jokavuotinen ilmiö, sillä: ”Jollei päivä lämpiä Perttulin perästä, niin lyö leppään kätesi ja toinen tuohitylleröön.” Tällä tarkoitettiin sitä, että jos Pertun päivän jälkeen ei lämpiä, niin ryhdy kantamaan puita sytykkeitä sisään. Ilman viilenevät ja kosteus tulee taloon.

Pärttylin kesää on nimitetty myös akkainkesäksi, joka ei vanhojen tietojen mukaan ole enää niin lämmin kuin isokesä, juhannuksesta eteenpäin.

Pärttylin kesällä ja akkainkesällä on pitkät Länsieurooppalaiset juuret. Lähes jokaisessa Länsi-Euroopan maassa on kesän jälkeen jonkun pyhimyksen mukaan nimetty niin sanottu jälkikesä. Jälkikesä on luonnollisesti sitä myöhempänä ajankohtana, mitä etelämmäksi maantieteessä mennään.

Saksassa on Matin kesä (21.9), Unkarissa Mikkelin kesä (29.9), Ranskassa Martin kesä (11.11) ja niin edelleen. Kuvaannollisesti nämä jälkikesän pyhimykset voivat tarkoittaa myös vanhan miehen uutta nuoruutta, viidenkympin villitystä, ja sen vuoksi heitä voidaan kuvata alkusyksyn viimeisinä lämpiminä päivinä, kunnes luonto kuolee ja pitkä talvi alkaa.

Akkainkesä puolestaan tarkoittaa vanhojen vaimojen kesää tai lesken kesää, mikä jälleen viittaa viimeistä nuoruutta ja villiintymistä ennen syksyn tuloa.

Pertun päivästä odotettiin myös hallaöiden alkamista. ”Perttuli kylmäperse, se leivän vie.” sanottiin pohjanmaalla.

Kalan tulokin alkaa ehtyä, ainakin Uusi Wakaa Ilma-Ennustajan mukaan vuodelta 1851: ”Loppu lohta, pää kalaa päiwän Perttulin perästä. Myös muuttolinnut lähtevät etelään Pertun päivän jälkeen: ”Perttulilta linnut peräti pois.” ja ”Ei sikiä siipilintu päivän Perttulin perästä.”

”Perttulina pannaan viikate vaarnaan, sirppi seinään, äijät loukkoon, ammät liedelle ja tytöt vintin vartehen,” sanottiin Pohjois-Suomessa.

”Mitä päivä Pärttylinä, sitä Mikkeliin,” tiedettiin Heinävedellä. ”Jos kahden puolen Pärttyliä tuulee kovasti, tulee pitkä syksy.” Tämän ennustuksen mukaan syksystä ei taida tulla pitkää.

”Jos Pärttylinä on kirkasta, tulee kaunis syksy,” sanottiin Tottijärvellä.

”Kuinka monena päivänä Pertun jälkeen on pääskysiä, niin monta viikkoa on vielä kesää,” kangasniemeläiset laskivat syksyn tuloa.

Bartolomeus antoi selvät viitteet ja merkit syksyn tulolle ja näyttääkin siltä, että syksystä tulee melko lyhyt.  Ensilunta voidaan odotella jo lokakuussa.

Pertun päivä oli ennen vanhaan myös ensimmäinen syksyn saunapäivä, jolloin kesän kiireet pestiin pois. Kuvassa perhesaunassa Ida Lihrin albumin mukaan joskun 1920-luvulta.