lokakuu ja pokrova

Lokakuu tarkoittaa loskaa ja kuraa, mitä tämä alkanut kuukausi onkin. Ennen vanhaan lokakuuta on myös sanottu loska- tai ruojakuuksi ja noissa sanoissa onkin koko kuuta kuvaava tunnelataus.

Kun syyspäiväntasauksen jälkeen päivät alkavat lyhetä, aamusumut lisääntyä ja rapa lentää, loka- tai loskakuu on hyvä sana kuvaamaan kaikkea tätä.

Lokakuussa arvaillaan myös talven säätä ja kevään tulon ajankohtaa. ”Jos lokakuussa ikkunat on jäässä, niin tammikuussa sataa vettä,” sanottiin Nousiaisissa. Kylmää syksyä seuraa siis lämmin talvi ja päinvastoin, kuten Karjalan kannaksella sanottiin: ”Lämmin lokakuu, kylmä tammikuu.”

Veden jäätyminen järvissä ja lehden lähtö puista ennakoivat kevääntulon ajankohtaa. ”Sinä päivänä, kun lehti lähtee puusta lokakuussa, samana päivänä lumi lähtee maasta toukokuussa.” Jäänlähtöä ennustetaan näin: ”Milloin jäähile on ensimmäisen kerran lokakuussa kaislan juuressa, niin samana päivänä toukokuussa lähtevät jäät.” Jos lehti putoaa tai kaisla jäätyy jo syyskuussa, kevät tulee vastaavasti jo huhtikuussa.

Jos lumi lokakuussa sataa läpi lehden, (siis silloin kun on vielä lehtiä puussa) silloin tulee tautinen talvi ja pitkä kevät.” Vanha kansa ei kerro, mitä tapahtuu, kun lumi sataa jo syyskuussa läpi lehden, niin kuin tänä syksynä.

Lokakuun 1. päivää vietetään ortodoksisessa kirkossa neitsyt Marian suojelusjuhlaa eli pokrovaa. Tätä juhlaa on pidetty luterilaisella puolella vietettävän Mikkelin päivän veroisena juhlana ja päivät ennustavatkin samanlaisia asioita eri kirkkokunnilla. On sanottu, että Pokrova jakaa ajan kahdeksi. Sillä tarkoitetaan, että satovuosi on loppunut ja nyt alkaa pyyntikausi.

Pokrovan jälkeen ei saanut mennä pellolle, vaan ne oli jätettävä rauhaan, karjan laiduntaminen päättyi, hevonen sai loimen selkään ja lypsykarja vietiin navettaan talveksi. Kesäkausi päättyi.

Pokrova kertoi myös lumen sulamisen keväällä: ”Minkä ajan pokrovasta lehti on puussa, sen ajan on keväällä Jyristä (23.4) lumi maassa.”

Syysmyrskyt alkavat riehua lokakuussa ja veneet on syytä laittaa kunnolla kiinni. Kuva Hirvirannalta 1930-luvun puolivälissä, kun vene on päässyt karkaamaan. Vasemmalla Leo Tarma.

vene