Ensimmäinen talvipäivä 14.10

Kun ensimmäiset metsästäjät saapuivat suomeen tuhansia vuosia sitten, ei heillä ollut lainkaan ajan käsitettä. Tai oikeastaan heillä oli kaksi tapahtumaa, joita voidaan kuvata käsitteellä aika. Metsästäjäkansa pohjoisessa oli huolissaan pimeästä ja valosta. Siis aika käsitteet olivat yö ja päivä.

Yö on ollut ja on vielä meillekin hieman pelottava asia. Se on jollain lailla astumista tuntemattomaan. Uskoteltu vaara vaanii meitä pimeällä. Toiseksi pimeällä ei kyetty saalistamaan. Heti kun aamu sarasti, elämä muuttui helpommaksi. Eli jo selvisi yön yli, elämä oli paljon turvatumpaa koko päivän.

Yön pimeys ja pelottavuus on jättänyt vielä meidän päiviinkin merkkejä sanontoihin. Puhutaan siitä, kuinka monta yötä on Jouluun. Armeijassa jäljellä olevaa aikaa lasketaan aamukamman avulla. Siis jos yöstä on selvitty, voidaan kammasta ottaa piikki pois. Jäljelle jääneet piikit kertoivat, montako yötä on vielä jäljellä.

Toinen aikakäsite oli talvi. Jos selvisi talven yli kevääseen, elämän arveltiin jatkuvan seuraavaan lumentuloon, koska ravinnonsaanti oli helppoa.

Ei ole kauan, kun maataloudessa jouduttiin miettimään, kuinka monta eläintä kyetään elättämään talven yli. Talvi oli niin raskas maatalousyhteiskunnassa, että sen yli pääseminen vaati voimien virittämistä äärimmilleen. Minäkin muistan lapsuudesta, kun hevosten ikä ilmaistiin talven määrillä.

Kolmas ajan käsite tuli kalastuksen myötä. Kun jokien varsilla oli metsästäjiä jonkin verran, täytyi jakaa kalastusvuorot, joka yleensä kesti aamusta aamuun. Syntyi käsite vuorokausi. Tämä vuorokausi käsite onkin vain pohjoisten kansojen kielessä, joka kuvastaa hyvin kalastuksen tärkeyttä. Keski- Etelä Eurooppalaisilla vuorokausi-käsitettä ei taida olla lainkaan.

Metsästäjien ja kalastajien vuoden kierto tapahtui luonnon mukaan. Talvi oli paha, sillä silloin ei voitu metsästää kunnolla eikä kalastaakaan.

Metsästys ja kalastuskulttuuriin kuului myös kuun kierron seuraaminen, joka lienee kaikkein vanhin tapa tehdä havaintoja luontoja. Havaittiin, että kuulla oli selvästi vaikutusta esimerkiksi kalansaaliiseen ja metsästysonneen. Löydettiin ns. seitsemän päivän jaksot, jolloin joka seitsemäs päivä oli huono päivä. Nämä päivät olivat mustia, jolloin ei kannattanut lähteä metsästämään tai kalastamaan. Ne päivät olivat Pyhäpäiviä, joka tarkoitti kieltojen päivää. Muut päivät olivat arkipäiviä, jolloin ollaan vapaita tekemään mitä hyvänsä.

Pian tietenkin huomattiin, että vuosi voitiin jakaa 13 seitsenpäiväiseen kuunkiertoon. Tämän jälkeen vuosi jaettiin kahteen eri osaan: Talvipäivä, joka oli 14.10 ja Suviyö, joka oli 14,4. Tämä jako perustui jo maanviljelyskulttuuriin, jolloin talvipäivänä kaikki työt oli tehty ja suviyönä alkoi kesäinen aherrus. Näiden päivien väliin tuli talvennapa 13.1 ja keskikesä 13.7. Nämäkin perustuivat maatalouteen, sillä nämä päivät ovat vuoden kylmimmät ja kuumimmat päivät.

Kun vuosi oli jaettu 13 kuunkiertoon ja saatu määriteltyä vuodenajat sekä tiedettiin luonnon kierron säännönmukaisuus, päästiin mukavasti arvioimaan vuoden tuloa. Talvipäivä ja suviyö olivat ensin merkittävät päivät, jolloin voitiin laskea kesän ja talven säät. Kun näiden väliin saatiin talvennapa ja keskikesä, säiden ennustaminenkin muuttui tarkemmaksi.

Nykyinen aikakäsitteemme perustuu ns. Juliaaniseen kalenteriin, joka perustuu aurinkovuoteen. Maatalouskansa ei kuitenkaan ottanut tätä uudistusta kovinkaan hyvin vastaan, sillä se sotki hyvin toimivan kuun kiertoon perustuvan vuoden. Meni kauan ennen kuin kansa otti vastaan kuukauden nimen ja päivän numeron mukaan perustuvan kalenterin. Vanhemman viikkolaskun mukaan tuli pyhimyskalenterit, jossa jokaiselle päivälle voitiin numeron asemasta kertoa nimi.

Kansan keskuudessa vakiintui tapa laskea vuosi nimien mukaan, kuten esimerkiksi: ”joulusta 13 Marjaan, Marjasta 13 Jussiin, Jussista 13 Mikkoon, Mikosta 13 Jouluun.”

Talvipäivästä sanotaan: ”Minkä verran on talvipäivänä lehtiä puussa, sen verran on suvipäivänä (14.4) lunta maassa.” Siitäpä voi sitten laskea huhtikuun puolenvälin lumen syvyyden.

Kun nyt vanhan kansan mukaan alkaa virallinen talvi, on odotettavissa lunta ja autoiluongelmia. Lapiot esiin ja lunta luomaan!

talvipva