Kasperin päivä 20.10 ja oravapäivä

Kasper oli kahdessa mielessä merkittävä päivä. Tuona päivänä sanottiin siian alkavan kutea ja silloinhan verkot on laitettava rannalle kaislikon reunaa. Jos ilma ei tästä enää huonone, niin täytyypä käydä kokeilemassa, onko siika näillä seuduin ymmärtänyt lähteä kutureissulle.

Toinen merkittävä päivä Kasper oli siinä mielessä, että silloin alkoi oravan metsästys.

Aikoinaan oravan nahka on ollut Suomessa yksi talouden kulmakivistä.  Se oli yksi tärkeimmistä vientiartikkeleistamme ja samalla sopiva arvonmitta eli raha. Oravannahan tärkeyttä kuvaa myös se, että siitä kehittyi myös jyvämitta ja edelleen peltoalan mitta. Siksi on ymmärrettävää, että oravan metsästys on säädelty aika tarkkaan.

Oravan metsälle ei saanut lähteä ennen kuin nahka oli ”karvallaan” eli nahkan tuli olla muuttunut kokonaan harmaaksi, ettei se enää tummunut nylkemisen jälkeen. Näin varmistettiin nahkan ensiluokkainen laatu.

Oravan pyyntikausi merkittiin runomittaan: ”Viikko Mikkelistä Pirjettaan (7.10), siitä toinen talviöihin ja kolmas oravan määräpäivään.” Tämän mukaan virallinen oravanpyyntipäivä olisi 21.10 mutta, koska nahka on arvokas, otettiin siitä ikään kuin varaslähtö ja pyynti alkoi jo Kasperilta 20.10.

Oravan nahan pyyntipäivä on vähän vaihdellut eri paikkakunnilla. Länsi-Suomessa oravan pyynti aloitettiin ensimmäisenä talvipäivänä 14.10. Pohjois-Karjalassa joissain paikoissa oravan pyynti aloitettiin Simon päivänä 28.10 mutta ehkä jo silloin suurimmat saaliit oli saatu ja siksi pyynnin aloittamista varhennettiin viikolla ja yhdellä päivällä 20.10.

Viimeisin oravan nahan pyyntiaika on ollut keyri eli marraskuun 1. päivä. Kaiken kaikkiaan oravapäivä on niin vanhaa perua, ettei siihen liity mitään pyhimystä tai juhlapäivää.

orava