Kissaviikko

Pyhäinpäivän jälkeistä maanantaita kutsuttiin ennen vanhaan pussimaanantaiksi, koska silloin palkolliset olivat vapaita tekemään uusia sopimuksia ja vaihtamaan työpaikkaan. Työmiehet ja -naiset kanniskelivat pussia mukanaan etsiessään uutta työpaikkaa.

Pyhäinpäivän jälkeistä viikkoa kutsuttiin myös runtuviikoksi, römppäviikoksi, kissaviikoksi tai savipäiviksi. Tuo viikko oli kaikkien työläisten harvinainen vapaaviikko.

”Savipäivät alkavat pyhäinmiesten päivästä. Silloin palvelusväki viettää omia päiviään,” sanottiin Kauvatsassa. Eräjärveläiset sanovat: ”Pyhäinpäivän jälkiviikko oli palvelijain vapaaviikko, kissaviikko eli köyryviikko.”

Elimäkeläiset kertovat pyhäinpäiväviikosta: ”Pyhäinpäivä on suuri syksyjuhla, silloin on jo viimeisetkin kesätyöt tehty. Pyhämiestenpäivästä pääsevät palvelijat vapaiksi ja siitä aikaa riiviikko, joka oli ennen renkimiehille yksi viikko ja piioille toisille yksi, toisille kaksi viikkoa.” Siinähän viikko oli selitetty yksinkertaisen selkeästi.

Kangasniemeläiset kertovat, mitä pyhäinpäiväviikolla tehtiin: ”Kissaviikko alkaa marraskuun ensimmäisenä päivänä. Silloin piikatytöt saavat vapaa-aikaa korkeintaan kaksi viikkoa. Tämän ajan he viettävät olemalla kissoillaan. Öystejä järjestetään iltapuhteiksi. Näissä öysteissä karstataan villoja, kehrätään lankaa, kudotaan sukkia ja lapasia. Kissatytöt tarjoavat öystivieraille kahvit kaksi tai kolme kertaa illassa. Öysteihin saavat mennä nuoret poikamiehetkin ilonpitoon kissatyttöjen kanssa.” Siinäpä iloa ja huvia kerrakseen.

Kissaviikolla ei saanut loukutta pellavia eikä pestä pyykkiä, sillä seuraavana kesänä tulee susia karjaan uskottiin Eräjärvellä.

Pyhäinpäiväviikolla ei ollut tarvis tehdä sääennustuksia eikä laatia kalakalenteria, koska kaikki olivat vapaana.

Joensuu kuvattuna ruutan tornista joskus 1880-luvulla. Tuohon aikaan vietettiin vielä pyhäinpäiväviikkoa tai kissaviikkoa.

joen