Pesäpäivät

Tuomaan päivän ja Eevan päivän (24.12) välistä aikaa vanha kansa kutsui pesäpäiväksi. Tuomaan päivän aikaan on talvipäivän seisaus ja vanha kansa uskoi, että aurinko viipyy kannallaan eli pesässään kolme päivää, ennen kuin se lähtee uudelle vuoden mittaiselle kierrokselleen. Talvipäivän seisaus sattuu 21. ja 22. päiville. Tänä vuonna se on 22. päivänä.

Jos talvipäivän seisauksen aikana aurinko edes vilahtaa taivaalla, tietää se kuivaa kesää mutta jos on koko ajan pilvistä, kesästä on tulossa niin sateinen, että vilja vettyy riihessäkin. ”Jos pakkaset sulavat ennen Eevan päivää, turkin joutaa myydä,” tiesi vanha kansa.

Jos pesäpäivinä on sumuinen ilma, juhannuksena on halla.

Pesäpäivän jälkeen ensimmäisestä suojasäästä laskettiin yhdeksän viikkoa kunnon suojasäähän. Siitä voitiin alkaa laskemaan kevään tuloa ja kesän kiireitä. Annan päivän (24.12) jälkeisestä myrskystä menee 18 viikkoa, kun jäät lähtevät järvistä.

Jos pesäpäivänä kaataa tuoretta puuta, karhut ahdistavat karjaa koko seuraavan kesän.

Jos Aatamin päivänä (23.12) sataa vettä tai lunta, tietää se, että vielä toukokuussa sataa vettä ja on lämmintä.  Mutta jos Aatamina on kirkasta ja kylmää, toukokuussa on vielä pakkasta ja kevään tulo viivästyy.

Joensuun kaupunginjohtaja Armo Pyhälän perhe pesäpäivien aikaan vuonna 1931. Joulun kiihkeää odotusta hyasintin tuoksussa. Kuva Erkki M. Aarnio.

puhala