joulupäivä 25.12

”Jouluaamuna noustiin varhain ylös. Reen täydeltä ajettiin valaistuun joulukirkkoon kulkusten kilistessä ja kynttilöiden loistaessa ohikiitävien talojen ikkunoista. Kirkosta palattaessa ajettiin kilpaa, sillä se vasta on mies, joka joulun tuo kotikylään. Ne heinät, jotka olivat kirkkoreessä, piti viedä navettaan karjalle, niin saatiin taloon vasikkaonni.

Joulupäivä vietettiin sitten kaikessa hiljaisuudessa eikä kylissä saanut käydä. Ainoastaan aamu- ja iltahämärissä saatiin mennä navettaan viemään karjalle heiniä jouluherkuiksi. Jos joulupäivänä hairahtui navettaan töitä tekemään, niin vasikat kuolivat karjasta.

Hevosille annettiin sahdilla ja viinalla terästettyjä kauroja, että hevoset jaksavat kilpailla kotimatkalla. Se talo menestyi, joka saapui ensimmäisenä kotiinsa kirkosta.” Näin kuvattiin joulua vuonna 1932 Kotiliesi-lehdessä.

Joulu on aina ollut kiinteällä paikalla talvipäivän seisauksen jälkeen. Liedossa sanottiin: ”Joulu on aikanaan, juhannus on paikallaan mutta helluntai heittelee ja pääsiäinen paiskelee.”

Päivät alkavat pidetä ja Lavialla on sanonta: ”Joulupäivänä on päivä kananaskelta pitempi ja Tapanina sen jo hullukin huomaa.” Lappajärvellä puolestaan tiedettiin, että: ”Päivä joulusta kääntyy isännän puolelle, juhannuksesta rengin puolelle.”

Lumitilanne on jouluna sellainen, että kolmasosa koko talven lumesta on maassa. Matin päivään (24.2) mennessä talven lumesta on satanut puolet.

Tulevan vuoden tilanteesta annetaan jo tarkka kuvaus. Esimerkiksi Kuorevedellä tiedettiin, että ”Jos jouluna tuulee etelästä, tulee tautinen vuosi.”  Mäntyharjulla sanottiin, että ”Kun jouluna tuulee pohjoisesta, tulee hyvä vuosi.” Nyt meillä on heikkoa luoteistuulta, eli liki pohjoisesta, niin on odotettavissa hyvää ensi vuotta niin, sään, sadon kuin terveydenkin suhteen.  Tämän tiedon vahvistaa tieto Lehtimäeltä: ”Jos jouluyönä on kova pakkanen ja tuulee pohjoisesta, niin tulee hyvä viljavuosi.” Tähän on siis uskominen.

Ilmoista puheen ollen, Liperissä tiedettiin: ”Jos on jouluna suvi, pääsiäisenä on lumi” ja ”Jos on leuto joulu, on kylmä juhannus.” Tietävätkö nämä, että pääsiäisenä ei ole lunta ja juhannuksena on lämmintä?

Paimiolaiset viisaat ovat sanoneet: ”Jos on joulun aikaan pakkanen, on juhannuksen tienoissa lämmin.”  Saarijärveltä tulee tieto, että joulun ja juhannuksen säät ovat samanlaiset. Kylmä joulu, lämmin juhannus, pouta jouluna, pouta juhannuksena.  Jämsässä oltiin vielä tarkempia aikamääreissä: ”Jokainen joulunaikainen kirkas päivä vastaa yhdeksää poutapäivää juhannuksen aikaan.”

”Joulusta juhannukseen iltarusko ennustaa pakkasta, juhannuksesta jouluun hyvää ilmaa. Aamurusko ennustaa aina sadetta,” sanottiin Juvalla.

Joulu juhlista jaloin ja sitä myötä joulun aika on täynnä sanontoja ja sananlaskuja. Joulun ajan loitsut ovat kohdennetut kaikkiin talon asukkaisiin ja karjaan, taloon kissaa ja koiraa unohtamatta. Jouluaika päättyy vasta Nuuttina ja silloin vietettiin rauhallista aikaa. Töitä ei parannut paljon tehdä.

Joulu Aarnion perheessä Kirkkokatu 13 vuonna 1930. Kuva Erkki M. Aarnio.

joulujuh