Tapanin päivä 26.12

Stefanos eli Pyhä Tapani on ollut erityisesti hevosten ja hevosmiesten päivä. Kun joulupäivän aamuna ajettiin kirkkoon ja loppu päivä vietettiin kotona rauhassa, Tapanina lähdettiin ajelemaan riehakkaasti.

Etenkin Itä-suomessa ja Karjalassa joku talon nuoresta miehestä ratsasti Tapanina tupaan. Selässä oli pysyttävä niin kauan, että hevonen ennätti syödä kapallisen kauroja. Jos tämä onnistui, saattoi olla varma, että hevoset menestyivät seuraavana vuonna hyvin.

Vuodelta 1685 on säilynyt selostus Tapanin sisäänajosta: ”Aikaisin eli päivän sarastaessa ratsastetaan hevoselle sisään tupaan, missä erikoisolutta, jota on erityisesti valmistettu vuoden lopuksi, kaadetaan hevosen päähän, selkään ja harjaan. Sitten hevosen annetaan juoda sitä. Sitten koko tuvan väki juo tuopista samaa olutta ja hevosella ratsastetaan ulos ja jäälle.”

Talon miehillä oli tapana aloitta Tapanin juhlinta Hevostallista. Talliin kannettiin erityinen jauhoista valmistettu Tahvanaiskakkara ja paisti. Ruoka nautittiin runsaan viinan kera. Jos ruokaa jäi tähteeksi, se jätettiin talliin ja sitä sai käydä sitten syömässä, milloin tahtoi. Ylimääräinen viina heitettiin hevosen selkään.

Vielä oli tapana laskea siat ulos navetasta ja heittää niiden silmille lunta, jonka jälkeen ne vietiin takaisin. Tällä tavalla varmistettiin, etteivät siat näe kesällä karata aidan raoista.

Sen jälkeen lähdettiin Tahvanan ajelulle. Kylällä kierrettiin talosta taloon ja kysyttiin: ”Onko Tahvana kotona?” Toiveena oli saada talosta ryyppy ja kun se oli saatu, jatkettiin seuraavaan taloon.

”Tahvanaltahan talvi vastaa alkaa,” sanoivat kaukolalaiset. Nyt voitiin olla varmoja, että talvi on ja jäät kestävät mennä talvikalaan. Koska Tapanin päivää vietettiin riehakkaasti, sääennustuksia ei juuri ennätetty laatia. On kuitenkin muutama, jotka ennustavat kesän säätä: ”Jos Tapanina pyryttää, tulee hyvä marjavuosi” ja ”Jos Tapanin päivänä on kirkasta, niin että tähdet tuikkivat taivaalla, saadaan hyvä sieni vuosi” tai ”Jos Tapanin päivänä ei näy yhtään aurinkoa, niin kesällä ei kannata kylvää lainkaan kauraa.”

Tapanin päivä lopetti joulun suuret pyhät ja sen jälkeisiä kolmatta ja neljättä päivää vanha kansa nimitti pikku pyhiksi.

Hevosajelua Kirkkokatu 27 kohdalla Joensuussa, nykyisen PT-talon luona vuonna 1916. Kuvassa Helena Loukio ja tyttäret Leila (Hirvonen) ja Idi (Foss). Kuskina Ilja Levoskin, joka kaatui kansalaissodassa.

tahvana