Paavalin päivä 25.1

Toinen tärkeä keskitalven merkkipäivä Heikin (19.1) päivä lisäksi oli Paavalin päivä. Apostoli Paavalin muistoksi nimitetty päivä kuuluu niihin päiviin, jotka lueteltiin 13. tammikuuta alkaneeseen talven napaan kuuluvaksi. Niin kuin Heikkinä sanottiin, että talvi on puolessa, tai että karhu kääntää kylkeään, tai että Heikki taittaa talven selän niin samaa sanottiin Paavalistakin. Nämä kaksi päivää olivat siis yhtä suuria merkkipäiviä.

Paavalin päivä ennusti kevään ja kesän säätä. ”Jos on pakkanen Paavalina, niin on helle helluntaina,” sanottiin Kiteellä.” Jos on Paavalin tienoolla pakkanen, niin on helle heinänteossa,” sanoivat puolestaan liperiläiset. Heikin ja Paavalin aikaiset pakkaset tiesivät hyvää kesää ja nythän näihin aikoihin olivatkin talven tähän saakka kovimmat pakkaset. Näiden ennustusten mukaan heinäkuusta pitäisi tulla hyvä ja lämmin. Samoin helluntain tienoilla (24.5) pitäisi olla hellettä.

Länsisuomessa puolestaan sanottiin, että Paavalin vesisateet tuovat kuuman kesän. Voihan se niinkin olla, sillä Itä- ja Länsi-Suomen säät poikkeavat toisistaan melkoisesti. Itä-Suomessa kyllä sanottiin: ”Jos on Paavali sateinen ja märkä, niin kuolee hevonen ja härkä.”  Me itäsuomalaiset kyllä uskomme, että jos Paavali on kylmä, saamme kuuman kesän.

Paavalin päivän ilman kirkkaus ja selkeys antoivat myös hyvät viitteet kesän sadolle: ”Jos Paavalin päivänä sataa, tulee hyvin herneitä,” liperiläiset tiesivät. ”Jos Paavalin päivänä sataa lunta kirveslastun peitteeksi, kasvaa sinä vuonna ohra hyvin,” sanottiin Hirvensalmella.

Kivennavalta Karjalasta saadaan ennustus: ”Jos Paavalina on pohjoistuuli, saadaan hyvä marjavuosi.”

Paavalin jälkeistä keskiviikkoa kutsuttiin puolitalven keskiviikoksi, eli silloin lienee virallisesti talven selkä taittunut. Vähän epämääräistähän tämä talven selän taittuminen on, sillä se tapahtuu joko Heikkinä, Paavalina ja keskiviikkona. Kuitenkin Paavalin päivänä ilma on mitä kaunein, joten sukset esille ja hiihtämään.

Tässä kauppaneuvos Kosti Aaltonen näyttää hiihtämisen mallia 1930-luvulla. Kuva Tuisku Tarman albumista.

nurin