Kallen päivä 28.1

Tammikuun lopulla on ”kaikkein Kallein päivä”, Kaarlo ja Kalle, suomeksi mies, on myös Suomen ensimmäisen presidentin Kaarlo Juho Ståhlbergin syntymäpäivä.

Kaarlon päivää vietetään Kaarle Suuren, Ranskan ja Rooman keisarin kunniaksi. Kaarle Suuri kuoli vuonna 814.

Kaarlo on tullut nimipäiväkalenteriimme vasta uskonpuhdistuksen jälkeen. Carpluksen mainitsee Agricola vuoden 1544. Mies tuli almanakkaan vasta vuonna 1939. Kun Kaarlon päivä on niinkin myöhään tullut kalenteriin, ei sille päivälle ole kertynyt montakaan sääennustusta ja elämänohjetta.

”Jos on kova pakkanen Kallen päivänä ja sitä jatkuu aina kynttilänpäivään (4.2) saakka, niin se ei hellitä ennen pääsiäistä,” sanottiin Heinävedellä. Ainakaan nyt ei ole pakkasta kuin nimeksi ja leutoa ilmaa lupaavat viikon, parin verran, niin sää jatkunee tämän kaltaisena. Aikaisemmat ennustuksethan lupaavat pakkas- ja leutojen jaksojen seuraavan koko kevään ajan.

Toinen Kallen päivän sääennustus löydetään Vampulasta, joka ei välttämättä vaikuta Itä-Suomen säähän: ”Kyllä sekin on totta, että mimmoista ilmaa pitää Kallen päivänä, semmoista ilmaa pitää koko vuoden. Jos aamupäivä on kaunista, niin sitten alkuvuosikin on nättiä ja jos ehtoopuolella on rivo ilma, niin sitten on koko vuosi rivoja ilmoja.”

Kauppaneuvos Kosti Aaltonen oli kova hiihtämään ja kalastamaan. Kuvassa Kosti ja kala 1930- luvulta. Kuva Seppo Häkkisen albumi.

saalis