Sipi, Ruotsin kuningas Siegfridin muistoksi nimetty päivä on yhtä tärkeä kuin meillä pyhän Henrikin päivä 19. tammikuuta. Siergrid oli Växjön piispa ja kuoli noin vuonna 1045. Muualla Skandinaviassa Sipin päivä on merkittävä paitsi meillä. Meillähän on oma Henrik piispamme.
Suomessa Sipi on ollut enemmän kanojen ja sikojen päivä ja sekin enemmän Etelä-Suomessa. Etelä-Suomessa ennustettiin säitä kanan juomisesta räystään alta. ”Niin monta munaa kana munii, kuinka monta tippaa se saa Sipin päivänä räystään alta.” Ja vastaavasti: ”jollei räystäät tipu, tulee huono kanan munimavuosi,” sanottiin Vihdissä.
Itä-Suomessa on melko harvinaista, jos räystäät tippuvat helmikuun puolessa välissä, joten tänne nuo munimiset eivät oikein kuulu.
Heinolassa tiedettiin, että jos Sipin päivänä pyryttää, tietää se vielä 40 pyryä. Savosta tulee kaskenpolttoon liittyvät enne: ”Jos tuuli lennättää Sipin päivänä lunta reen jalaksen yli, niin kaskituli lentää helposti ojan yli,” haukivuorelaiset tiesivät kertoa. Hirvensalmella sanottiin vastaavasti: ”Jos sivinpäivänä lentää tuisku, niin tulevana keväänä lentää samaten tuli kaskessa.”
Liperistä löytyy yksi Sipin päivän sääennustus: ”Jos Sipin päivänä sataa vettä, niin toukokuun puolivälissä on ruoho vihreänä.” Tiedä häntä ja saa nähdä.
”Sipristä sika seinustalle, kynttilästä kukko tunkiolle,” sanottiin Porvoossa. Kuvassa Hokkasen tytöt ratsastavat sialla Joensuussa Koulukatu 15 pihassa. Kuvassa Sipin päivä on jo mennyt.
