Talvi-Matti 24.2

Kun alkuseurakunta valitsi uuden apostolin Juudas Iskariotin tilalle arpa osui Mattiaalle. Onnettomuudeksi pyhimyskalenterin laatijoille, kun opetuslapsissa oli jo entuudestaan Matteus-niminen mies, niin piti kehitellä kaksi Matteuksen eli Matin päivää. Ensimmäinen Matin päivä valittiin 24. päiväksi helmikuuta ja silloin vietämme apostoli Matteuksen mestauksen päivää. Toinen Matteuksen päivä otettiin syyskuun 21. päivä.

Erotuksena helmikuun Mattia ryhdyttiin kutsumaan Talvi-Matiksi, Varis-Matiksi ja Kakkara-Matiksi. Syyskuun Mattia kutsuttiin yksinkertaisesti Syys-Matiksi.

Kun nyt vietetään apostoli Matteuksen mestauspäivää, on päivä synkkä ja ajatuksia herättävä. Sen vuoksi Talvi-Matti sisälsi runsaasti kieltoja. Esimerkiksi tukkaa ei saanut kammata sinä päivänä, sillä silloin lähtee hiukset päästä, jos ompeli Talvi-Mattina, käärme puri kädestä, päivällä ei saanut ottaa päiväunia, sillä silloin kesällä itikat ovat kiusana tai työnteko yleensä tuli aiheuttamaan runsaasti harmia tulevana kesänä. Vielä kiellettiin syömästä perunoita, sillä jos syö, tulee kesäksi ajoksia tai Mattina ei saanut taittaa päreitä, muutoin lehmät ontuvat koko kesän tai jos lampaat laskee ulos Mattina, villa ei enää kasva sinä vuonna. Päivää siis piti kunnioittaa hartaudella ja hiljaisuudessa Matteusta muistellen.

Talvi-Matti oli kevätkauden alku ja sanottiinkin, että: ”Matti kuuman kiven avantoon heittää.” Matin päivästä ilmat alkavat lämmetä niin, ettei avanto enää jäädy paksuun jäähän. Jaakkohan se sitten heittää kylmän kiven.

”Mitä pitempi Matin parta räystäällä riippuu, sitä pitemmälle kevät venyy,” keskisuomalaiset tiesivät kertoa. Jos Matin päivänä oli pitkät jääpuikot räystäällä, tiesi se pitkää kevättä. Ainakin täällä jääpuikoista ei ole tietoakaan, kun vettä on satanut jo viikon ja lämpötila on plussan puolella koko vuorokauden. Tämä tietäisi lyhyttä kevättä mutta toisaalta tammikuun säät kertoivat, että kevät on pitkä ja kylmä.

”Jos Matin päivänä räystäät tippuvat, tulee pitkä kesä,” tulee tieto Sortavalasta. Tähän on ainakin tänä Matin päivänä uskominen, sillä ainakin meillä vettä valuu norona räystäistä ja sehän tietää pitkää kesää.

Vaikka Matti tuokin kevään, sanoo se, että kannot saavat lakin vielä seitsemän kertaa eli lunta on tulossa vielä kovasti.” Toisin paikoin sanotaan, että vielä yhdeksän kertaa kannot saavat lakkinsa mutta mielestäni seitsemässäkin on jo kylliksi.

Matin päivästä laskettiin myös kesän tulon aikataulu: ”Kun ensi kertaa Matin päivän jälkeen pohjoispuolisista räystäistä vettä tippuu, on yhdeksän viikkoa kesän tuloon,” ennustettiin Liperissä. Nyt voidaan siis sanoa varmasti, että huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa on meillä kesä. Nyt on ehkä syytä ottaa shortsit jo esille, että ennättää ensi lämpimille.

Kevät ei kuitenkaan ole vielä tullut, sillä: ”Ennen Mattiset hiotukset tietävät pahoja ilmoja.” Jos on ennen Matin päivää ollut suojaa, tietää se talvimyrskyjä ja runsasta lumentuloa. Joissain paikoin sanotaankin, että vasta puolet talven lumista on Mattina satanut. Onkohan nyt odotettavissa vielä pyryjä ja pakkasta?

Matti määrää vielä Marian päivänkin sään: ”Mitä Mattina, sitä Mariana,” on tiedetty ympäri Suomen. Onneksi Marian päivä on vuodessa taas useita, joten eipä nyt tiedä, mitä päivää tässä tarkoitetaan.

Kaiken kaikkiaan Matti kääntää talven kevääksi ja siitähän on vain hyppäys kesään, kuitenkin muutaman mutkan kautta.

Matin päivänä kannattaa vielä lämmitellä kylpytynnyrissä, joka sekään ei näytä olevan mikään uusi keksintö. Tässä tohtori Parviaisen lapset kylpevät Linnunlahden huvilalla ehkä 1930-luvulla.

masa