Pääsiäis- eli piinaviikko

Piinaviikko oli vanhalle kansalle hyvin merkittävä monin eri tavoin. Kristityt valmistautuvat pääsiäistapahtumaan, joka huipentuu Kristuksen ylösnousemukseen. Ortodoksisessa kirkossa lauantain ja sunnuntain välinen yö vietetään kirkossa. ”Kristus nousi kuolleista – Totisesti nousi,” kaikuu riemuhuuto pääsiäisyönä. Silloin iloitaan ja riemuitaan.

Piinaviikon päivät Karjalassa olivat: ”Malkomaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kierotorstai, pitkäperjantai, lankalauantai, sukkasunnuntai ja pälkkäpääsiäinen.”

”Jos piinaviikko on kylmä, tulee hyvä vuosi,” Karjalassa sanottiin.

Piinaviikolla ei saa vahingossakaan nauraa, ja jos joku vihelsi, se oli kauhistus. Joka näin teki, tuomittiin pirulle.” Tämä vanha Vienalainen sanonta kuvastaa hyvin siellä vallinnutta ns. vanhauskoista ortodoksista suuntaa, missä lähes kaikki poikkeava oli riähkä eli synti.

Maitoa ei saanut juoda paastonaina mutta Malko- eli maitomaanantaina ei saanut edes katsoa navettaan päin puhumattakaan, että maitoa olisi jossain nähtävillä.

Tikkutiistaina vuollut sytyketikut olivat erityisen suurta onnea tuottavia. Tikkutiistaina pistettiin myös luudan ja vispilän varpuja tuvan seinän rakoihin, jotta ne estäisivät pahoja henkiä pääsemästä taloon pääsiäisviikolla.

Kellokeskiviikkona laitettiin kellot lehmien kaulaan.

Kierotorstaina ei saanut kehrätä eikä jauhaa tai tehdä mitään sellaista, joka kiertämällä saatiin aikaan tai muuten tulivat lampaat pyörötautiin. Sen vuoksi sanottiinkin: ”Paha akka pannahinen, kiertää kierotorstaina, vääntää vääränä pyhänä.” Kiirastorstai oli myös vuoden paras siivoamispäivä. Parran ja hiusten leikkaaminen oli kiirastorstaina erittäin otollinen. Samoin polttopäreiden kaataminen onnistui hyvin kiirastorstaina.

Pitkänäperjantaina ei saanut käydä kylässä ja vain kirkossa käynti oli sallittua. Myöskään hiusten kampaaminen oli kielletty. Jos pitkänä perjantaina sahasi, viilasi tai kirveellä hakkasi, päästi antikristuksen irti. Jos pitkänä perjantaina astuu lattialle paljain jaloin, saa koko vuodeksi jalkasärkyä. Jos haluaa kauniin lauluäänen, piti laulaa pitkänä perjantaina.

Ennen vanhaan oli tapana piiskata kaikki lapset ja palvelusväki pitkänä perjantaina muistutukseksi Kristuksen kärsimyksistä, ei kurittamiseksi. Jotta saadaan hyvin särkiä ja ahvenia, turot oli tehtävä pitkänä perjantaina.

Lankalauantaina keitettiin kaikki talven aikana kehrätyt langat. Jos lankalauantaina leikkaa letin pään tasaiseksi, tukka kasvaa koko vuoden erittäin hyvin.

Pääsiäisyönä ei saanut nukkua, sillä silloin koko vuonna ei liikaa nukuta. Jos pääsiäispäivänä sytyttää uunin varhain, saa kärpäsiä riesakseen koko kesäksi. Jos pääsiäispäivänä syö naurista, ei itikat eivätkä kärpäset häiritse.

Sukkasunnuntai eli pääsiäispäivä vietettiin voittopuolisesti oman väen piirissä. Talossa oltiin sukkasillaan ja vietettiin iloiten ylösnousemuspäivää. Se merkitsi myös sitä, että pääsiäispäivä iloitaan ja riemuitaan niin, että sukatkin lentävät jaloista pois.

Pälkkäpääsiäisenä eli toisena pääsiäispäivänä piti mennä varhain ulos ja ”minkä elävän näkee ensimmäisenä, sen luonnon saa koko vuodeksi. Jos näkee hevosen, tulee vahvaksi kuin hevonen.”

Pääsiäisen sääennustukset olivat voittopuolisesti niin, että jos on kylmää ja sateista pääsiäisviikolla, kesästä tulee hyvä ja kaunis. Jos tuulee etelästä, saadaan hyvä marjavuosi. Jos tuuli käy pohjoisesta, hallat ovat aina riesanamme. Jos tuulee idästä, viljasta tulee kunnon sato ja jos tuuli on lännestä, tietää se epävakaista kesäsäätä.

Pääsiäisen aika eroaa Itä- ja Länsi-Suomessa melkoisesti, sillä Itä-Suomen pääsiäistavat tulevat enimmäkseen Karjalasta ja ortodoksiselta seudulta, kun taas Länsi-Suomessa kunnioitetaan katolista ja luterilaista perinnettä.

Pääsiäisviikolla valmistettiin leivonnaiset ja muut herkut suurta pääsiäisateriaa varten. Kuva Kotilaisen leipomosta ehkä 1920-luvulta.

pasiai