Huhtikuu

Huomenna alkavan Huhtikuun nimestä on annettu useita eri selityksiä. Paras selitys perustuu vanhaan kaskiviljelyksen aikaan. Tuona aikana isäntien oli tapana huhtikuussa käydä yhteisessä metsässä merkitsemässä lehto, joka oli tarkoitus kaataa eli tehdä huhdaksi. Kaski- eli huhtapuut voitiin kaataa myös keväthankien aikana kuivumaan, kunnes kaski kesällä poltettiin.

On myös ajateltu, että huhtikuu tulee sanasta huhtoa. Huhtikuussa lumi sulaa ja maa huuhtoutuu ja valmistautuu kevään tuloon.

Huhtikuun muita kansanomaisia nimiä olivat sulamakuu, suvikuu ja kiimakuu. He kuvaavat hyvin huhtikuun luonnetta. Lumet sulavat, päivät ja yöt lämpenevät suveen ja eläimet alkavat olla kevätkiimassa.

Huhtikuussa on myös omat murheensa, kuten kansanvalistusseuran kalenteri vuodelta 1890 kertoo: ”Kirkkaan auringonvalon vaikutuksesta ruskottuvat eli päivettyvät tähän aikaan kasvot sekä kädet sitä myöten, kun ne ovat paljaita, jos vaan liikkuu ulkona eikä käytä auringon varjostimia. Vilustumiset ovat myöskin tavallisia, kihtikohtaukset ovat tähän aikaan tavallisempia, ja kasvoruusut ilmestyvät naamalle.” Siinä sitä on tietämistä, jos nuo kaikki vaivat yhdelle ihmisen kohdalle sattuvat.

Huhtikuussa muuttolinnut alkavat palailla Suomeen ja linnuista onkin melkoinen määrä sanontoja: ”Kun kuulet kurjen äänen, älä mene järven jäälle,” sanottiin Hämeessä. Siitä löytyy muunnos Kaavilta: ”Kun kuulet kuikan äänen, älä mene järven jäälle.” Kuikan tulon aikaan jäätä ei juuri järvissä ole, sillä lintu tarvitsee pitkän kiitoradan lentoon lähdölle. Kaavilaiset olisivat voineet laittaa linnuksi vaikka telkän, niin jäitäkin olisi vielä ollut.

”Kun rastas laulaa, laita länget naulaan,” Kiteellä tiedettiin sanoa. Rastaan laulu kertoo pian alkavasta kesästä. Meidän pihassa on koko talven ollut puolenkymmentä mustarastasta ja juuri eilen kuulin ensimmäisen kerran sen kauniin laulun. Kesä on siis tulossa.

Vanha kansa odotti huhtikuusta viileää säätä: ”Jos on kylmä huhtikuu ja märkä toukokuu, niin on heinäladot täynnä.” Lämmin huhtikuu tiesi puolestaan kylmiä kesäsäitä: ”Jos hatutta päin halkoja huhtikuussa tehdään, niin turkki päällä toukoja tehdään.”

Kansanvalistusseuran kalenteri vuodelta 1903 kirjoittaa, mitä huhtikuussa pitää tehdä, Sären ja ahvenen kutupaikoille lasketaan hakoja, uudisrakennuksen kolme alinta hirttä kaadetaan. Silloin talo pysyy puhtaana eivätkä hirret sinisty, Heinäladot nostetaan ja alustetaan, riihen uunit korjataan ja tuvan permanto tiivistetään. Reet, rattaanpyörät ja peltokalut tervataan ja maalataan. siemenkaurat tarkastetaan ja taimilavat valmistetaan lantun ja kupukaalin taimille. Pihat kunnostetaan ja sontakasat, jotka talven aikana ajettu pellolle, käännetään, Siinäpä sitä puhdetyötä kerrakseen.

Huhtikuu on ensimmäinen kevätkuukausi ja silloin talonpoika on täydessä työntouhussa.

Jos talonojilla alkoivat huhtikuussa kiireiset ajat, alkoi myös urheilukenttien valmistaminen kilpailukuntoon. Tässä Katajan väki aloittaa urheilukentän lanausta Joensuussa 1930-luvulla.

kentta