Pääsiäinen eli paastosta pääsyn päivä on vanhalle kansalle merkinnyt iloista juhlakauden aikaa. On sanottu, että pääsiäisaamuna aurinkokin riemuitsee Kristuksen ylösnousemuksesta tanssimalla aamulla ylös ja alas. Ennen vanhaan kansa on rientänyt varhain pääsiäisaamuna kauaskin päästäkseen mäenharjalle, missä aurinkotanssin on voinut nähdä.

Pääsiäispäivän säästä voitiin ennustaa koko kesän sää. Koska täällä Liperissä aurinko paistaa lähes pilvettömältä taivaalta ja on tulossa tämän kevään lämpimin päivä, niin keskityn kertomaan kauniin ilman ennustuksia.

”Mitä säätä pääsiäisenä, sitä sären kutuna,” on sanottu ympäri Suomen. Särki kutee juuri jäitten lähdettyä ja kun helmikuussa ennustin vanhan kansan sanoneen, että jäät lähtevät huhtikuun 20. päivänä alkavalla viikolla, niin tuolloin ilman pitäisi olla mitä parhain.

”Jos pääsiäisenä paistaa aurinko, niin tulevana kesänä saadaan paljon kaloja,” sanoivat kannakselaiset Räisälässä.

Kun pääsiäisenä on selkeä, on vuodentulo melkeä.” Kaunis ilma lupaa kesästä kaunista.

Uusi Wakaa Ilman-Ennustaja vuodelta 1851 kertoo pääsiäisilmoista: ”Jos pääsiäis-päiwä on sateinen, tulee heikko heinä-wuosi; mutta jos ilma on kaunis, tulee woimallista karjanruokaa, ja silloin säilywät lehmät hywin, antain runsaan maidon.”

Ilma-ennustajakin ennustaa hyvää heinävuotta kauniin pääsiäisen seurauksena. Ainakin tämän vuoden pääsiäisilmat lupaavat hyvää. Heinä kasvaa, kalat liikkuvat ja käyvät pyydyksiin, ohrakin kasvaa kohisten eikä talon-pojan sää eli Ilma-kirjakaan lupaa pahaa kuolonvuotta.

Ortodoksiseudulla pääsiäisyönä ei saanut nukkua. Jumalanpalvelushan kestää puoliyöstä aamuvarhaiseen saakka, eikä senkään jälkeen saanut nukkua: ”Äijänpäivänyönä (pääsiäisyönä) käydään toisia häiritsemässä. Ohuita kangastilkkuja otetaan mukaan ja ken vain tavataan nukkumasta, poltetaan tilkkuja nenän alla, jotta herää. Äijänpäivän yönä ei ole sijaa kenelläkään, eikä ole lupa maata,” vuonnislaiset sanoivat.

Jos äijänpäivän valvoi ja jos ennen variksen laulua meni ulos, ei koko kesänä nukuttanut ja sai vielä hyvän kalaonnen,” sanoi vanha koivistolainen kansa.

”Jos pääsiäisyönä syö naurista, ei syö itikat eikä kärpäset,” opastivat suistamolaiset.  Liperissä puolestaan kerrottiin, kuinka välttää kesällä itikan puremat: ”Pääsiäispäivän aamuna on mentävä kaivon kannelle ottamaan suuhunsa jäätä ja sitä puraiseman, jotta eivät itikat kesällä purisi.”

Pyhäselkäläiset välttivät kärpäset ja itikat seuraavasti: ”Pääsiäisenä pitää vaatetuksessa olla jotakin uutta, niin eivät kärpäset ja itikat kesällä häiritse.”

Sitten vielä neuvo, kuinka välttää loukkaamasta jalkojaan koko kesänä: ”Joka pääsiäisaamuna paljain jaloin juoksee lantatunkiolla, se ei loukkaa kesällä jalkojaan.” Siis kaikki lantatunkiolle jaloittelemaan.

Pääsiäispäivä ennustaa hyvää kesää, runsasta marja ja viljasatoa, kalaonnea ja kaikkea hyvää.

Ennen vanhaan pääsiäisen korvilla otettiin autot esille ja lähdettiin ajelulle. Kuvassa joensuulainen Hokkasen perhe aloittaa kesän automobiiliajelulla 1910-luvun loppupuolella. Kuvan auto on Opel ja vuosimallia 1914.