Suviyöt

Suviöitä vietetään 23 – 25.4., joista ensimmäinen eli 23. päivä oli marjayö, 24. päivä oli viljayö ja 25. päivä oli heinäyö. Jos suvipäivänä ensimmäinen yö on kylmä, tulee huono marjavuosi. Jos toinenkin yö on kylmä, tulee huono vilja vuosi ja jos kolmaskin yö on kylmä, tulee huono heinävuosi.

Suviyöt ovat kunnon kevään merkki, sillä silloin karja lasketaan laitumelle, kalat alkavat liikkua ja kutea, lintujen kevätmuutto on parhaimmillaan ja ensimmäiset kukat ilmestyvät ilahduttamaan mieliämme.

Suviyö ensimmäinen päivä eli Gregorioksen päivä oli tärkein näistä päivistä. Gregorioksen päivää eli Jyrkin päivää sanottiin myös huutoyöksi. Tuolloin oli tapana laskea karja ulos ja jo aamuvarhaisella mentiin metsään ja huudettiin: ”Jyrki, Jyrki, pane hurtat kiinni.”

Pyhä Greorios Voittaja, jonka kunniaksi Jyrkin päivää vietetään, oli susien ja karhujen suojeluspyhimys ja hänen hurttansa olivat sudet. Huudolla tarkoitettiin siis sitä, että kun karjat laskettiin laitumelle Jyrkin päivänä, pyydettiin Pyhää Gregoriosta laittamaan sudet kiinni, etteivät ne hyökkää karjan kimppuun.

Tämä vanha tapa on tullut Venäjältä ja on ollut etenkin Karjalassa hyvin yleistä. Sieltä se levisi laajalle käsittäen lähes koko Suomen.

Yrjö tai Jyrki ennustivat kesän ilmat: ”Jos Jyrkin päivänä on kylmä, niin menee kolmas jyvä tähkästä ja kolmas halko pinosta; jos on lämmin, niin eivät hallat sinä vuonna pane.” Kylmä Jyrki tiesi kylmää kesää ja lämmin puolestaan lämmintä.

”Yrjönyön pakkanen vie yhdeksännen tähkän viljasta yhdeksännen halon pinosta.” Yrjön yö ei siis ennustanut niin kovia kesäkylmiä kuin Yrjön päivän kylmät mutta silti joka yhdeksäs tähkä ja halko menee yöpakkasten myötä.

”Jos Jyrkin päivänä tulee kovasti, niin on karhu vihainen tulevana kesänä ja raatelee kovasti elukoita,” Savossa väitettiin ja uukuniemeläiset tiesivät siihen lisätä: ”Jos Jyrkinä kovasti tuulee, tulee tuulinen kesä.”

”Jos ennen Jyrkiä kuuluu ukkonen, niin tulee kylmä ja sateinen kesä,” sanottiin. Onneksi ainakaan täällä ei ukkosia ole juuri pidellyt, niin voidaan odottaa ainakin kohtuullista kesää.

Liperissä sanottiin: ”Jyrkinä jos russakkakin rusahtaa, tulee kesällä ukkosia.” Siis Jyrkin päivä korva tarkkana, sillä jos kuuluu edes russakan rusahdus, tietää se ukkosilmoja.

Jyrkin päivänä on muutenkin oltava tarkkana, sillä ”Jyrkinä ei pidä antaa kenellekään mitään, että tulisi hyvä vuosi,” uskoivat kontiolahtelaiset. Ja jos Jyrkinä meni ulos paljain käsin, voi olla varma, että kädet ovat kipeinä koko kesän.

Jyrkin päivänä piti kiertää kaikki huoneet kirves kädessä. Silloin eivät madot päässeet sisään, sanottiin Ilomantsissa. Jyrkinä piti myös kastella toisensa vedellä. Silloin itikat eivät pistä kesällä. Jos Jyrkin päivänä laittoi kaikki talven luudat ja harjat aidan seipääseen. Silloin kanat menestyvät eivätkä haukat niitä tapa.

Jos lapset juoksevat Jyrkin päivänä pihassa kellot kädessä, niin lehmät tulevat helposti lypsylle. Kun lehmät vietiin laitumelle Jyrkin päivänä, ei saanut syödä mitään sitä ennen. Vasta sen jälkeen syötiin ja juotiin oikein kunnolla, oli Rääkkylässä ollut tapana. Jyrkin päivänä lehmät piti laskea ulos, vaikka lunta olisi maassa.

Jyrkinä kala liikkuu ja silloin on laitettava pyydöt järveen.

Teppolan lehmät Mutalassa on laskettu laitumelle. Kello kuului olla kaulassa, että tiedettiin, missä eläimet liikkuvat.

teppol