”Kun on kylmä vappu, tulee lämmin kesä. Kun lämmin vappu, tulee kylmä kesä,” todistellaan ympäri Suomea. Nyt ainakin meillä lunta on viisi senttiä, lämpötila nollassa ja lounasmyrskyä. Voisi melkein sanoa, että vappu on nyt kylmä. Toivotaan, että tästä seuraa lämmin kesä. Tätähän ovat ennakoineet monet muutkin sääennustuspäivät jo kuukausien ajan.
Oikeastaan ainoa poikkeus tästä sääennustuksesta oli huutoyöt, jolloin oli myös kylmää. Vanhan kansa mukaan kylmät huutoyöt tarkoittivat, että jos Jyrkin päivän (23.4) vastaisena yönä satoi, meni heinät, jos satoi vielä seuraavana yönä, meni viljat ja jos vielä kolmantena huutoyönä satoi, meni myös marjat. Tänä vuonna jokaisen huutoyön yönä satoi. Kun nyt on ennustettu sekä hyvää että huonoa kesää, on mahdollisuus valita. Syksyllä voidaan sitten röyhistellä rintoja ja huutaa: ”Onnistumisprosentti oli sata.”
Vapun lumisateet ennustavat lumetonta seuraavaa talvea: ”Jos vappuna on niin paljon lunta, että työreen jalas siihen uppoaa, niin ensi talvi tulee hyvin lumeton,” tiedettiin sanoa Keski-Suomessa.
”Jos ei kesä vappuna, niin kohta se tulee,” lohduttaa Liperi. Tätä odotamme kieli pitkällä.
Vappu on myös loistava päivä hävittää kotoa luteet, kirput, itikat, kärpäset ja muut öttiäiset. Tee näin: ”Kynnä vapunpäivänä pieni vako maahan ja huuda; ’Kaikki puna- ja sinitakkiset vaolle!’ Kyllä öttiäiset häviävät kotoa.
Jos vappupäivänä pesee kasvonsa lumessa, niin ei kesällä tule pisamoita,” kirjoittavat kontiolahtelaiset. ”Jos vappuna kylvetään juoksevassa virrassa, päästään yhdeksästä taudista,” sanottiin Huittisissa. ”Jos vappuaamuna, kun heräsi, piti huutaa ’voi selkääni.’ Silloin ei selkä tule kipeäksi mistään työstä.”
”Jos vappuna menee paljain jaloin ulos, tulee jalkoihin ajoksia ja ne vääntyvät kieroon,” varoitettiin Viinijärvellä. ”Jos vappuaamuna juot suden jäljistä tehtyä juomaa, niin säilyt terveenä koko vuoden.”
Ne, jotka vappuaattona ovat juhlineet, voisivat kokeilla tällaista: ”Vappuaamuna piti mennä katolle ja huutaa ’vappu tuu, vappu tuu, tuu tuu, latoon tuu, aittaan tuu.’” Sitä, mitä silloin tapahtuu, ei tiedetä. Mutta voisi kokeilla.
”Vapunpäivänä tehtyyn mertaan ei mene kaloja,” osasivat tuusniemeläiset kertoa. Muitakaan pyydyksiä ei pitänyt tehdä vappuna, sillä se toi huonon kalaonnen koko kesäksi. Kalastaakaan ei kannata vappuna, sillä silloin kalat eivät liiku. Vappuna kylvetty viljakin kituu eikä se anna satoa. Kehrätäkään ei kannata vappuna eikä tehdä naruja tai köysiä.
Sitten vielä yksineläjille oivallinen neuvo: ”Vappuyönä piti paljaalla jalalla potkaista sikolättiä. Jos sika röhki, pääsi sinä vuonna naimisiin.” Toinen keino: ”Vappuyönä piti ottaa halkoja pinosta. Jos tuli parillinen määrä, joutuu sinä vuonna naimisiin.”
Tässä kourallinen hyviä ohjeita, neuvoja ja sääennustuksia vapun kunniaksi.
Poikien vappuriehaa parhaimmillaan. Vappukepit ja –pallot, hienot vaatteet ja kevättunnelma. Mikä sen parempaa.
