Helluntai

Helluntai on liikkuva juhla ja sitä vietetään 50 päivää pääsiäisestä. Liedossa sanotaan näistä juhlista: ”Joulu on aikanas, juhannus on paikallans, mut hellunta heittelee ja päässiäinen paiskelee.”

Tuntuukin varsin oudolta, että Helluntaista voidaan ennustaa koko kesän säätä. Helluntai on kuitenkin niin tärkeä kristillinen juhla, että siihen päivään on täytynyt saada joku kiinnekohta tuleviin säihin.

Varhaisin Helluntain sääennustus löytyy jo keskiajalta. Siinä mainitaan, ettei sade helluntaina ole hyväksi. Tämä ennustus on kulkeutunut koko Eurooppaan ja pohjolaankin se saapui jo 1600-luvulla.

Suomessa tätä sääennustusta tavataan jo Talon-Pojan Sää eli Ilma-Kirjasta vuodelta 1773, missä se mainitaan: ”Sade Helluntaina ei tiedä hyvää.” Tämän sääennustuksen juuret uskotaan juontuvat itse Helluntaitapahtumasta kristillisyyden alkupäivinä, jolloin kirkon katsotaan syntyneen.

Helluntaina opetuslapset ja monet muut saivat Pyhän Hengen, jolloin maa järähteli ja opetuslapset puhuivat eri kielillä.

Tämän Pyhän Hengen sateen katsotaan olevan ainoa oikea sade Helluntaina ja kaikki muut sateet ovat pahasta. Sen vuoksi Helluntain vesisade ei tiedä hyvää kesän kasvulle.

Yleisesti Helluntain sää ennustaa vastakohtaa kesän säälle. ”Jos on helle helluntaina, on paha ilma Juhanina,” karjalassa sanottiin. ”Jos on kylmä Helluntai, on lämmin kesä,” Alavutelaiset puolestaan kertoivat.

Helluntai on antanut kaksi merkkiä, jotka pitäisivät luonnossa näkyä. Ensinnäkin ensimmäiset viljan tähkät ilmestyvät ainakin etelässä ja toiseksi itikat ja paarmat saapuvat helluntaina. Itikat ovat saapuneet, sen voin itsekin todistaa, sillä eilen, Helluntain aattona, yksi itikka puri ja siihenhän nousi heti pieni pahka. Paarmoja ei ole vielä näkynyt. Viljakin alkaa olla jo hyvässä kasvussa.

Helluntai on ilonpidon ja yhdessäolon aikaa. ”Helluntaina, lauantaina uusi vihta vihotaan, rieskavelli keitetään, lehmä aholle ajetaan.” Helluntaisauna oli ehdottoman tärkeä tapa aloittaa juhlat. Silloin otettiin kevään koivuista uusi ja tuore vasta. Jos koivut eivät vielä Helluntaina viherrä, vasta voitiin tehdä myös muiden puiden lehdistä.

Saunan jälkeen perinteenä oli heittää vasta katolle ja katsoa sen asennosta tulevia tapahtumia, yleensä sulhasen ilmestymistä. Vanhemmalle väellä vastan asento ilmoitti jäljellä olevien vuosien määrää.

Helluntaina ruokapuolikin alkoi jo vähän helpottaa, sillä Helluntaiajan ruokiin kuului munakokkeli, joka tehtiin vesilintujen munista. Ruoan niukkuudesta kertoo karulla tavalla sananparsi: ”Laskiainen lapset tappaa, pääsiäinen päähän nappaa, helluntai hengen viepi, juhannus juhlan tuopi.”

Perheet siirtyivät yleensä aittaan nukkumaan Helluntaina, sillä kesä alkaa.

Helluntaiyö oli myös taikojen yö. ”Jos halusi hyvän karjaonnen, piti emännän mennä laitumelle ja huutaa mahdollisimman kovasti: ’kaikki voi minun pyttyyni.’”

Myös Karjalassa Helluntaina, Troitsana, tehtiin erilaisia taikoja, että säästyttäisiin pahoilta hengiltä ja saataisiin karja- ja sulhasonnea. Helluntaina tarjottiin vainajille ateria ja hyviteltiin jumalia. Esimerkiksi Uhtualla: ”Stroitsana keitettiin suurimoista puuro maitoon ja pantiin voisilmä. Kivikupissa puuro vietiin haudalle ja kutsuttiin köyhiä aterialle. Itse ei saanut puuroon koskea.”

Vuonnisessa sanottiin: ”Troitsana on muistelopäivä, eikä sitten enää taas ole muistelopäivää ennen kuin syksyllä.” Sakkolassa Troitsana pantiin koivunoksia nurkkiin, niin ukko ei jyryä sinä kesänä. Myös Tulemajärvellä tämä sama tapa oli voimassa.

Helluntaihin on kerääntynyt paljon vanhaa aineistoa niin kritilliseltä- kuin pakana-ajoiltakin. Se kertoo, että juhla kesän kynnyksellä on tärkeä ja siinä voitiin toivotella kunnon kesän alkavan.

Helluntaina pitää kevätkylvöt olla tehty ja peruna pantu maahan. Kuva vuodelta 1936 Kannellammelta Tarman perunapellolta. Kuvassa Juhana Tarma. Juhanan pojat Leo ja Eetu sekä Ale Tarman nuori vaimo Tuisku.

helluntai