Kustaan päivä 6.6

Kustaan päivä on vuosikalenterissa varsin nuori tulokas. Kustaan päivä on ollut merkittävä siksi, että silloin oli viimeinen perunan istutuspäivä: ”Kustaa viimeiset perunat maahan heittää, Matti (21.9) viimeiset ylösottaa,” sanottiin Länsi-Suomessa. Myös pellava oli kylvettävä Kustaan päivän aikoihin.

Länsi-Suomessa lapsilta riisuttiin kengät jalasta ja annettiin takaisin syksyllä. Myös uimakausi aloitettiin Kustaan päivältä. Kustaan päivänä viimeinenkin karja laskettiin laitumelle. Kesä alkoi oli ilma mikä tahansa.

Kustaasta yleensä laskettiin, että ilmat alkavat lämmetä ja kesä tulla vähin erin. Eskon päivänä (12.6) ilmat sitten ovat lämpimät. Nyt voisi kyllä odottaa tämän toteutuvan, sillä ainakin täällä Liperissä ilmat ovat olleet todella kylmiä muutamaa lämmintä päivää lukuun ottamatta.

Kustaa-nimi on ajateltu tulleen Ruotsista Kustaa II Adolfin kuolinpäivän (1632) mukaan ja sieltä nimi levisi pääosin länsi-Suomeen ja Pohjanmaalle. Gezelius-piispan virsikirjassa vuodelta 1668 nimi oli Göstaja, joka viittaa Gustaahan. Gustav-nimi tuli meidän kalentereihimme vuonna 1774.

Kustaan päivänä on aiemmin juhlittu Benginusta, Benjaminia ja Candidaa. Agricolan kalenterissa vuonna 1544 sanotaan päivän olleen Benginus-papin juhlapäivä ja samannimisenä päivä muistetaan vielä 1600-luvun almanakoissa, kunnes 1700-luvulla juhlapäivä muuttui Candida-marttyyrin muistolle pyhitetyksi.

Candida oli roomalainen naismarttyyri, joka kuoli vuonna 302, Hän oli kristitty perheenäiti, joka koki marttyyrikuoleman miehensä ja tyttärensä Pauliinan kanssa. Candida haudattiin elävänä kivikasan alle.

Kun alkukesän sää on ennustettu ja sen mukaan Eskon päivästä alkaen ilmat alkavat lämmetä ja kunnon kesä tulee Juhannuksen jälkeen, Salomonin päivänä (8.6) ryhdymme sitten tutkailemaan heinä-elokuun ilmoja.

Idyllinen kuva Ilosaaren sillasta Joensuusta. Taustalla Länsi-silta. Kuva 1930-luvun taitteesta.

idulli