Sampson, Sampsa, vanha unikeonpäivä 27.6

Tämän päivän nimoipäivät ovat muuttuneet useita kertoja vuosisatojen aikana. Päivä oli vielä 1700-luvulla nimetty seitsemän nukkujan mukaan ja virsikirjojen kalenterissa päivä oli ollut unikeonpäivä pitkälle 1700-luvulle saakka. Nyt unikeonpäivää vietetään 27.7 muiden pohjoismaiden tapaan. Muualla Euroopassa unikeon päivä on vieläkin 27.6.

Kalentereissa nimi muuttui Crecensiksi 1800-luvun vaihteessa. Crescens oli apostoli Paavalin oppilas ja hän mainitseekin Crescensin kirjeessään. Crescens kärsi marttyyrikuoleman toisen vuosisadan alussa. Luterilaisessa kalenterissa päivä muutettiin Elviiraksi ja Elviksi Ruotsin mallin mukaan.

Vanha ortodoksinen nimipäiväkalenteri mainitsee nimipäiväksi Sampsan, joka on vieraiden vastaanottajan muistopäivä. Sampsonia kuvataan outojen holhoojaksi, mikä sopiikin hyvin kaikille meille oudoille ja eikös me kaikki ollakin omalla tavalla outoja.

Pyhä Sampson on ollut historiallinen henkilö ja hän kuoli 500-luvulla. Hän oli ollut lääkäri, pappi ja hän olisi vielä ollut keisarillista sukua. Sampson eli Konstantinopolissa ja hänellä oli ollut oma sairaala. Sairaala oli tuhoutunut vuonna 532 ja se rakennettiin uudelleen. Sampson kärsi marttyyrikuoleman ja hänet haudattiin papin puku päällä.

Sampsonin muistoksi laadittu hymni kertoo, että lääkäri oli valon toivoa säteilevä aamurusko, nälkäisten ruokkija, heikkojen auttaja ja köyhien rikkaus.

Sampsasta on tullut karjalais-inkeriläisen Sämpsä eli Sampsa-poika Pellervoinen, jonka muistoksi tehty hymni on lähellä alkuperäistä Sampsan hymniä.

Sampsa on vanhojen tietojen mukaan myös säiden kääntäjä ja ilmojen tuoja, joka ”kääntää huonot ilmat ihaniksi ja kylmän muuttaa kuumaksi.” Tämän mukaan huono alkukesä muuttuu paremmaksi Sampsan päivän tienoilla.

Nyt todella tarvitaan tätä Sampsa-muuttajaa, että saisimme edes vähän nauttia kunnon kesästä. Nyt kohta alkava kesä kestää syyskuun puoliväliin saakka, sanoo vanha kansa. Katsotaan kuinka tässä käy.

Sampsa-poika Pellervoisen äiti Karjalassa lannan käännössä. Kuva 1920-luvulta Repolan Lentierasta. Oikealta nimeltään tämä nainen on Nadesda Gettojeva eli Nadja Höttönen, mummini.

sampsa