Marian etsikkopäivä eli Heinä-Maija 2.7

Tätä päivää on vietetty Marian etsikkopäivänä jo 800-luvulta alkaen. Nimitys juontaa juurensa Raamatun Matteuksen evankeliumiin, missä kerrotaan enkelin ilmestyneen Marialle ilmoittaen, että hänelle syntyy Jeesus-lapsi. Samalla enkeli ilmoitti, että Marian sukulainen, iäkäs Elisabeth saa myös lapsen. Johannes Kastajan. Maria lähti Elisabethin luo vierailulle ja kun he kohtasivat, Elisabethin kohdussa ollut vauva hypähti, sillä tämä tiesi, että huoneeseen oli astunut Herra. Tätä päivää kutsutaan Marian etsikkopäiväksi.

Suomessa Marian etsikkopäivää kutsutaan Heinä-Maijaksi, koska heinänteko alkaa tai on jo Paavalina (29.6) alkanut. Jos Heinä-Maijana sataa, päivää sanotaan Maija-Vesihännäksi tai vesiperseeksi ja tämän päivän sade tietää sadetta seuraavaksi kahdeksi viikoksi; ”Jos Marian eezingo päiwänä sataa, Nijn se sade päälle seiso kaxi Wikoa,” ketoi Talon-Pojan sää- eli Ilma-Kirja vuodelta 1773.

”Millaista ilmaa Heinä-Maijana, sellainen ilma 40 päivää eteenpäin,” sanottiin laajalti koko Suomessa.

Maaria haravat hakee, piiat pientareelle kutsuu,” sanottiin Koijärvellä tarkoittaen sitä, että heinänteko alkaa.

Nauris ja tupakka kylvettiin Heinä-Maijana: ”Suuria nauriita tulee Maarian etsikkopäivänä kylvetyistä,” ja ”Marian etsikkopäivänä on nauriin kylvöpäivä. Silloin kylvetyistä mauriista tulee makeita.”

Marian etsikkopäiväksi on myös varoituksen sana: ”Marian etsikkopäivänä ei saa kirnuta, sillä silloin kukko menee kirnuun,” joutsalaiset tiesivät.

Kun Marian etsikkopäivä on parasta heinäntekoaikaa, ei vanha kansa ennättänyt ennustaa tulevia säitä.

Heinä-Maijana heinät tehtiin.

heinanteko