Susannan päivä 11.8

Susannan päivä oli ennen vanhaan Tiburtuksen päivä, jota vietettiin vielä 1600-luvulla. Sen jälkeen Tiburtus siirrettiin huhtikuulle ja 11. päivän paikan otti Hermannus. Hermannus-nimistä pyhimystä ei kuitenkaan ole mainittu missään, vaan sen on uskottu olevan Kölnin arkkipiiispa Hermann Wiediläinen, joka 1500-luvulla yritti viedä uskonpuhdistuksen loppuun Luoteis-Saksassa.

Yritys epäonnistui ja Rooman Paavi erotti Hermannin kirkollisista tehtävistä vuonna 1545.

Hermanus ilmestyy ruotsalaiseen kalenteriin 1600-luvun alussa.

Susanna puolestaan oli 200-luvulla elänyt ja hän kärsi marttyyrikuoleman 11.8.295 ja Susanna sai myös suomalaiseen kalenteriin nimensä.

Ortodoksisen kirkon piirissä tätä päivää vietetään myös Susanna roomalaisen muistoksi, joka on sama kuin katolisessa kirkossa. Ortodoksit viettävät päivää myös Eupios Katanalaisen muistoksi. Hän eli Sisiliassa Katanan kaupungissa ja kärsi marttyyrikuoleman vuonna 309.

”Susanna uusia perunoita antaa,” sanottiin Keski-Suomessa ja tämä päivä oli perinteisesti uusien perunoiden ensimmäinen syöntipäivä. Jurvassa sanottiin: ”Sunannan päivänä syösään ensi kertaa uusia perunoita.”

Susannan päivänä kylvettiin myös ruis, jos käytettiin vanhaa siementä. Uudella siemenellä kylvettiin myöhemmin.

”Jos Susanna on sunnuntaina, onhan Lauri (10.8) lauantaina.” Tällainen itsestään selvyys löytyy myös vanhan kansan kansatiedossa. Jos Susanna on sunnuntaina, niin edellinen päivä, eli Laurin päivä, lienee väistämättä lauantaina.

Kuulostaa vahvasti eri tieteissä mainitulta nollatutkimukselta, missä lopputulos on itsestään selvyys. Esimerkiksi: Jos liikenteen määrä kasvaa, melu lisääntyy. Tällaiseen lopputulokseen päätyi joskus 1980-luvulla suurella rahalla tehty monen ihmisen tutkimusprojekti. Että on sitä ennenkin Susannan kohdalla osattu.

Tahvanaisen pellolla on päästy jo nostamaan uutta perunaa. Kuva ehkä 1920-luvulta.

susanna