Maunon ja Samulin päivät

Mauno on tullut kalenteriimme verraten myöhään, vasta vuonna 1705 ja se sijoitettiin 19. päivälle elokuuta. Sinä päivänä oli ennestään Samuli ja se puolestaan siirrettiin seuraavalle päivälle. Nyt ei olekaan varmaa, kummalle päivälle vanhan kansan sääennustukset kohdistetaan mutta onneksi tänä kesänä molemmat päivät lienevät samanlaiset.

Viljan viljelyksestä Maunon päivä kertoo kahta vastakkaista asiaa. Toisaalta sanotaan, että jos kylvää rukiin Maunon päivänä, kasvaa se satoi tai paistoi. Toisaalta sanotaan, että Mauno on sammakon päivä ja silloin kylvetty ruis kituu eikä anna satoa. Siis molemmat paremmat.

Samulista sanotaan, että Samuli on yön pimittäjä ja se alkaa väläytellä valojaan eli siitä päivästä alkaen taloissa aloitettiin vähä vähältä poltella päreitä.

Maunon päivän jälkeen oli taas aikaa ryhtyä tuijottamaan taivaalle ja katselemaan ennusmerkkejä.

Vaikka tämän vuoden heinäkuun sääennustus ei onnistunut lainkaan, rohkenen jatkaa vanhan kansa säätulkintoja.

Keväällä ennustin, että juhannuksen jälkeen sää paranee ja lämmintä kestää syyskuun puoliväliin. Heinäkuu oli harvinaisen kylmä, joten onnistumisprosentti oli nolla eli sen huonommin ei voi ennustaa. Elokuu puolestaan näyttää ennustuksenkin kohdalla hyvältä. Keväällä kerroin, että elokuu on lämmin ja niinhän se näyttää olevan.

Samulin päivän jälkeisestä hattutuulesta eli myrskystä on yhdeksän viikkoa lumen tuloon. Pankaapa merkille seuraava hattutuuli.

Pärttylin öistä 24.8 siirrytään syksyn puolelle ja silloin katsotaan ensimmäisen kerran, minkälaista syksyä ja alkutalvea meille povataan.

Sammakko oli suuri suolla elävä esiäiti ja kun se lähtee liikkeelle, maa nostaa sumun maalle. Ehkä rauhanpiippu voisi estää sammakon aiheuttamat satovahingot, arvelee Tuisku 1930-luvun puolivälissä.

tuisku