marraskuu

Marras-nimi lienee hyvin vanhaa indoeurooppalaista perua, missä martha (latinankielessä mors ja ranskankielessä mort) tarkoittaa kuollutta. Suomessakin on jo kauan sanottu, että maa on martaana ja niinhän maa marraskuussa on kuollut.

Vanha kansa sanoi, että lokakuun talvi pysyy mutta marraskuun ei. Jos marraskuussa talvi yrittää tulla, ei tarvitse pelätä. Joulukuun talvi taas pysyy ja lumipeite syvenee. Lunta kyllä saamme odotella vielä yli kuukauden.

”Jos marraskuu on kylmä, muu talvi on lauha,” sanottiin vähän joka paikassa.

Marraskuussa on talohirret hakattava, sillä silloin niistä tulee vahvat. Lehmät on pestävä marraskuussa, että ne pysyvät puhtaana ja voivat hyvin. Pesuaineena on käytettävä suopursuvettä.

Jos lampaille antaa marraskuussa madon nahkaa ja lepän lehtiä, niin ne eivät kuole talvella.

Kalanpyydykset on korjattava marraskuussa, että hyvä kalaonni kestäisi koko seuraavan vuoden.

Kansanvalistusseuran kalenteri vuodelta 1890 varoittaa marraskuussa vilustumiselta, sillä tuolloin saatu tauti on hyvin vaarallinen. Ehkäistääkseen taudin syntymisen marraskuussa on laitettava vahvemmat vaatteet ylle kuin kesällä. Vaatteiden ei tule kuitenkaan olla niin vahvat, että ulkona hiottaa, sillä silloin vilustuu kahta hullummin.

Tässä kuussa tulee kalenterin mukaan enemmän hukkuneita kuin aikaisemmissa kuissa, sillä nyt järvet alkavat jäätyä ja ihmiset menevät heikoille jäille.

Talon-Pojan sää eli Ilma-Kirja sanoo: ”Kasvavasta tammesta leikataan Pyhäinmiesten päivänä lastu, jos se on märkä, tulee kova talvi, mutta kaunis talvi, jos se on kuiva.”

Siis nyt vanhana Pyhänmiesten päivänä eli 1. päivänä marraskuuta pitää mennä metsään leikkaamaan kasvavasta tammesta lastu. Siitä näkee, minkälainen talvi on tulossa.

Marraskuun ensilumilla 1930-luvulla Joensuussa Merimiehenkatu 10 pihassa.

marra