Jakoaika

Jakoaika juontaa juurensa pitkälle menneisyyteen. Kun maatalousyhteiskunnassa syystyöt oli tehty, voitiin aloittaa uusi työvuosi ja välillä voitiin pitää vähä vapaata. Silloin pidettiin ns. vuodenalottajaisia. Vuodenalottajainen ajoittui yleensä loka- marraskuun vaihteeseen.

Vanhaan aikaan aikaa mitattiin kuuvuoden, 12 kuukierron mukaan, jolloin kuukauden pituus oli noin 29 vuorokautta, 12 tuntia, 44 minuuttia ja 2,98 sekuntia. Myöhempinä aikoina ihmiskunta siirtyi aurikonkeskeiseen aikaan eivätkä aurinko ja kuuvuodet olleet samanpituisia. Aikaero vuodessa oli noin 11 ¼ vuorokautta ja tämä ero piti jotenkin tasoittaa. Keksittiin vuodenaloittajaisten paikalle jakoaika, jonka pituus oli noin 12 vuorokautta. Näin aurinko ja kuuvuodet saatiin tasattua eikä suuria vuodenaikaeroja päässyt syntymään.

Jakoaika on siten joutoaikaa, koska vanhan vuoden loppumisen ja uuden vuoden alkamisen välissä on 12 vuorokauden väliaika. Silloin pidettiin juhlia ja tavattiin vieraita. Jakoaika oli myös parhainta sään- ja tulevaisuuden ennustamisen aikaa.

Jakoajan alkamisajankohdassa on melkoisia eroja mutta yleisesti sitä on pidetty pyhäinmiesten päivästä 12 vuorokautta eteenpäin. Jossain päin maata jakoaika alkaa Simosta (28.10) ja päättyy Marttiin (10.11), toiset sanovat, että jakoaika kestää 25 vuorokautta ja onpa joku sijoittanut jakoajan alkamaan joulusta.

Sääennustuksissa sanotaan yleisesti: ”Jos jakoaikana paistaa aurinko, tulee hyvä vuosi.” On myös sanottu, että: ”Seuraavan vuoden ilmoja voi ennustaa jakoajan mukaan. Jako alkaa pyhäinpäivästä ja kestää kaksitoista päivää niin kuin vuodessa on kuukausia. Sellainen on ilma vastaavalla kuukaudella, millainen jakoaikana on.”

Kun nyt on ollut harvinaisen lämpimät ilmat, edellisen jakoaikapäivien ennusteen mukaan seuraavat kuukaudetkin olisivat lämpimiä. Asia ei kuitenkaan ole aivan niin suoraviivainen.

Ilma-Ennustaja sanoo lokakuusta: ”Jos lehti varisee puista hitaasti, tulee kylmä ja pitkä talvi.” Lokakuussa saimme todella pitkää haravoida lehtiä maasta, sillä lehtiä varisi puista yli kuukauden. Myrskyn sattuessa edelliset haravoinnit näyttivät olleen turhia.

Nyt onkin odotettava kylmä ja kova, vähäluminen pakkastalvi. Tähän viittaa monet lokakuun vanhan kansan sääennustukset, ei ainoastaan jakoajan ennustukset. Näiden pohjalta olenkin sääennustuksen ensi kevääseen saakka vanhan kansan parhaiden tietojen pohjalta: Joulukuu on puoliväliin saakka lämmin ja sitten alkaa kylmetä oikein kunnolla. Kylmiä ilmoja kestää maaliskuun lopulle ja vasta huhtikuun alkupäivinä saamme viitteitä kevään tulosta. Vappuna ovat maat sulat.

Kuvassa 1950-luvun pakkastalvi Pankkitalosta kuvattuna. Tämäkin risteys on muuttunut täysin, kun Oman-Avunkin rakennus on purettu ja tilalle rakennettu korkea kerrostalo.

omaapu