Kaisan päivä 25.11

Päivän nimenä on varhaisimmissa kalenterissa ollut Catharina tai Catherina ja myöhemmin nimi on muuttunut Katariinaksi, Katiksi ja Kaisaksi jne..

Suomessa Katarina esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1281 ja monissa Suomen keskiaikaisissa kirkoissa on Katarinan kuva, jonka tunnuksina olivat piinapyörä ja miekka. Catharina koki marttyyrikuoleman keisari Maksimuksen aikana 300-luvun alussa.

Kaisan päivänä pitää aina olla suvi, sillä Kaisan Kaljamat ja Katrin suvet ovat yhtä varmat kuin Matin (24.2) tuiskut. Matin tuiskut ovat puolestaan yhtä varmat kuin kevään tulo.

Lumi, mikä ennen Kaisan päivää saadaan maahan, se sulaa Tuomaan päivään mennessä. Toisaalta Kaisa kansia valaa eli lammet jäätää.

”Minkä Kaisa kastelee, sen Antti (30.11) kuivattaa.” Kaisan suvet eivät siis kestä kuin korkeintaan viikon ja sen jälkeen mennään kohti kylmempiä säitä. Toisaalta taas: ”Mikä sää Kaisana, sitä säätä Jouluna,” Jämsässä sanottiin.

Kaisa on säiden suteen vähän omalaatuinen. Kaisa antaa suven ja samalla jäätää lammet mutta ainakin täällä Liperissä tämä seikka on totisinta totta. Tänään on lämmintä pari astetta ja vesisade, eilen puolestaan Kaisa kävi jäätämässä Honkalammen. Talven tulo on siis varsin oikullinen.

Kaisan päivä on viimeinen lampaan keritsemispäivä ja Itä-Suomessa oli perinteenä syödä Kaisana Lampaan päätä. Olen lapsena syönyt sitä enkä suosittele.

Kaisan päivää vietettiin eritoten Inkerinmaalla Kaisan Kahjaisia, jolloin syötiin puuroa ja sitä tarjottiin myös lehmille.

Nyt on Kaisan kaljamat ja vajaan viikon perästä Antin kuivat kelit.

Vaikka Kaisa valaa lammen jäät, ei sitä uhkarohkeana kuitenkaan kannata olla.

jaa