”Antista talvi alkaa,” liperiläiset sanoivat aikoinaan. Samanlaisia sanontoja löytyy muiltakin Suomen paikkakunnilta. Jos talvi ei ole Antin päivään mennessä tullut, alkaa se vanhan kansan mukaan viimein hiipii seuduillemme. Tämä syksyhän on ollut lämmin ja pitkä, kuten jos syyskuun alussa kirjoitin aikamerkkien mukaan.
Samoin pysyvän lumen tulo sanotaan tapahtuvan vasta 13. joulukuuta alkavalla viikolla. Liisan päivän (19.11) tienoissa talvi uhkasi kuitenkin tulla oikein ryminällä. Meillekin tuli lunta toistakymmentä senttiä ja näytti kyllä siltä, etteivät ne sula minnekään. Kuinkas sitten kävikään: Kaisan päivän (25.11) aikaan ilma lämpeni yli viiteen asteeseen ja lumet hävisivät muutamassa päivässä. Nyt on lumet poissa ja odotamme tuota maagista 13. päivän tienoota.
Antti ennustaa säätä joulun seutuville: ”Jos Antti kiristää, niin Anna vetistää ja jos Antti vetistää, niin Anna kiristää,” Keski-Suomessa sanottiin. Siis jos Antin päivänä on vesisade, Annan päivänä (9.12) pakkanen kiristää. Pakkasta on jo luvassa parin viikon päästä.
”Jos Antti lotisee, niin joulu narisee,” liperiläiset sanoivat. Jos Antin päivänä on vesikeli, joulu vietetään pakkasilmassa. ”Antti jos on ankara, niin joulu on joutava,” oli vastapari edelliselle. Siis jos Antin päivänä on pakkanen, joulu on lauha.
Keski-Suomessa sanottiin: ”Jos Anttina sataa vettä, niin vasta Tuomaana saadaan lunta.” Tämän mukaan vasta Tuomaan päivänä (21.12) saamme lunta. Joka tapauksessa lumen tulo on viipynyt tänä syksynä mutta näyttää kuitenkin siltä, että valkea joulu on tulossa.
Antin päivästä on yleisesti katsottu joulupyhien alkavan: ”Anterosta pyhät alkaa, Ulvilassa sanottiin ja ”Anterus pyhäin alku” väittivät pertunmaalaiset.
Hirvensalmelta löytyy pyhien ajankulku: ”Anterus (30.11) joulun aloittaa, hyvä Tuomas tuo sisään (21.12), paha Paavali (25.1) vie pois. Tässä runossa joulun aika on venytetty pitkälle. Yleensä Paavalin tilalla on Nuutti (13.1) mutta voihan sitä joulun aikaa viettää tammikuun lopullekin.
Antin päivä on merkittävä säiden suhteen, sillä se oli ikään kuin viimeinen syksyn ja talven taitekohta. Taitekohtia ja muitakin tapahtumatiheyksiä on yleensä kolme. Kolmesti heitetään järveen kylmä kivi, kolmesti ennustetaan syksyn saapumista ja vuodenaikojen vaihtumista ja kolme kertaa asia on vahvistettava, ennen kuin ne käyvät toteen.
Eipä Antti aisoilla aja ainakaan meidän pihassa Liperissä. Auruaskalustokin saa rauhassa odotella lumentuloa.
