Nuutti on tullut suomalaiseen kalenteriin vuonna 1708 Hilariuksen rinnalle. Tätä ennen Nuutin päivää on vietetty loppiaisen jälkeisenä päivänä eli 7. päivänä tammikuuta.

Nuutin päivänä loppuu joulu: ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi. Nuutin päivän jälkeen on vielä joissain paikoissa Suomea mainittu seuraavat päivät: ”Keruuti, Heruuti, Peruuti, Hurra, Nurra ja Nurran nuppu.  Näillä päivillä yritettiin pitkittää joulun jälkeistä aikaa, ennen kuin alkavat todelliset selkäviikot tai härkäviikot. Härkäviikot tarkoittavat moniviikkoista juhlatonta aikaa joulun jälkeen.

Nyt sydäntalvella perinteisesti on kaadettu ja ajettu puut metsästä, koska metsämaa kantaa hyvin hevosta ja miestä eikä luntakaan ole kuin puolet koko talven sademäärästä.

Härkäviikot tarkoittavat myös vaikeuksia ruokahuollossa, sillä kasvikset alkavat olla jo nahistuneita eikä niiden ravintoarvokaan ole kehuttava. Laarin pohjatkin alkavat jo paistaa viljan ja kasvisten läpi. Karja on maho eikä maitoa saatu.  Elämä oli selviytymistä ja vain sitkeydellä päästiin läpi tämän vaikean pakkasajan.

Härkäviikkoja katkaisivat Heikin päivän markkinat 19.1, jolloin päästiin jo mateita pyytämään. ”Heikiltä rysät järveen ja Paavalilta (25.1) niitä katsomaan.”  Tähän aikaan säitä ennustettiin mateen maksasta, josta en tiedä mitään.

Nuutin päivästä viikko, niin talvi on puolessa. Aletaan mennä kohti kevättä.

Talvipäivä Sirkkalassa 1950-luvulla.