Heikinpäivä 19.1

Heikinpäivän blogi viivästyi päivällä, sillä kotikoneeni ei päästänyt lisäämään kuvia saati sitten tekstiä sivulleni. Nyt ongelma näyttäisi oleva kunnossa.

Heikinpäivät ovat yhdet maamme suurimmista merkkipäivistä. Onhan Pyhä Henrik lähes ainoa Suomen pyhistä ja marttyyreista. Sen vuoksi Heikinpäivä onkin kaikin puolin merkittävä, vaikkakin sitä on enemmän vietetty Länsi-Suomessa kuin täällä idässä.

Heikinpäivän ympärille on maassamme ennen vanhaan rakennettu melkoisia tapahtumia. Heikinpäivämarkkinoita on esimerkiksi pidetty lähes koko maassa ja etenkin Länsi-Suomessa Heikki on merkinnyt paljon.

Heikki on talven napa ja Heikki katkaisee talven selän. Heikkinä talvi on puolessa ja karhu kääntää kylkeään sanoen: ”Talvi puolessa, nälkä suolessa.”

”Heikki heinäinen kurikka, joka taittoi talven selän. Puolen yön aikaan rusahti, kun talven selkä katkesi,” Keski-Suomessa sanottiin. Talven selän taittuminen oikein rusahti metsässä ja siitä tiedetään, että kevättä kohti mennään. Lapissa kaamoskin päättyy Heikinpäivän tietämissä.

Heikinpäivänä karjalle täytyi olla vielä rehua puolet koko vuoden sadosta ja ihmisille kolmas osa. Polttopuista puolet on poltettu vasta Paavalinpäivänä (25.1).

Sääennustuksista mainitaan muun muassa: ”Jos Heikinpäivänä on pakkanen, kesä on poutainen,” tai Heikinpäivänä muuttuvat säät; jos sitä ennen on ollut huonot ilmat, tulee hyvät ja päinvastoin.”

Jälleen korostan, etteivät Heikinpäivän ennustukset välttämättä koske itäistä Suomea, koska täältäpäin ei juuri löydy säähavaintoja. Talonpojalle oli ennen vanhaan aivan sama, satoiko Länsi-Suomessa vai ei. Pääasia, että tiedettiin lähialueen säät.

Heikin tuiskuja ja Heikin pyryjä vanha kansa odotti tulevan joko ennen tai jälkeen Heikin. Nyt pyryt taisivat tulle ennen Heikkiä, sillä koko maassa satoi lunta vähintäänkin 20 senttiä.

Etenkin Itä-Suomessa maderysät laitettiin veteen Heikinpäivänä: ”Heikkinä rysät järveen, Paavalina ne ovat täynnä.” Mateen maksa oli hyvä sään ennustusväline sillä siitä nähtiin tulevan kevään säät.

Heikki antoi enteet Paavalille (25.1) ja Paavali kertoi koko kevään sään.

Tällaisella asulla pärjää kovemmallakin pakkasella. Abiturientit lähdössä Joensuun Lyseon pihalta Pärnävaaralle vuonna 1935.

penkkarit