Harjapäivät

Itä-Karjalassa talvenselän taitekohtaa kutsuttiin harjapäiviksi, jotka ovat 5. – 12. helmikuun välinen aika. Nyt viikon ajan eletään talven harjalla, jonka jälkeen vanhan kansan mukaan siirrytään kevätpuolelle.

Valo on jo lisääntynyt tuntuvasti ja luonto alkaa riisua talvivaippaansa. Tuulet lisääntyvät, jotka pärisyttävät puut uuteen kasvukauteen. Vanha ja kuollut puuaines puhdistuvat ns. päristäjätuulissa. Toisten puhuvat seitsemästä päristäjästä ja toiset sanovat niiden olevan yhdeksän.

Harjapäivien ilmat kertovat jotain kesän säästä. ”Kun on harjalla purku, tulee sateinen kesä,” Vuonnisessa sanottiin. ”Kun on harjalla pakkanen, niin tulee poutakesä.” Tämä tieto on myös Vuonnisesta.

”Jos harjalla on suvi, niin pitkä kevät tulee ja hallavuosi,” Vuonnisen säätietäjät kertoivat. Siis nyt olisi tulossa jälleen pitkä kevät ja kylmä kesä. Tähän voimme ainakin vielä suhtautua varauksella, sillä joulukuussa ilmoitin, että vanhan kansan mukaan tammi-, helmi- ja maaliskuu olisivat kylmiä. Tammikuussa oli kyllä kovat pakkaset mutta helmikuun sääennustus meni pahasti pieleen. Ei tullut pakkasia, vaan tuli suvi, kuten viime vuonnakin.

Samoin joulukuussa kerroin, että kevät on nopea, koska se alkaa vasta kylmien jälkeen huhtikuussa. Harjapäiväennusteen mukaan kevät olisikin pitkä. Otapa näistä sitten selvää. Taidan siirtyä muille aloille.

Kuvassa on mahdollisesti siirrytty tammikuun kylmistä harjapäivien suveen mutta Evertin huovikkaat ja lapaset ovat vielä jääneet riisumatta.

harjap