Maaliskuu ja joutokein päivä

”Silloin kun maaliskuussa on ensimmäinen suvi, samana päivänä toukokuussa on kesä,” Savon Tervossa sanottiin. ”Silloin kun maaliskuussa on sellainen suvi, että pimeän puolelta räystäistä tippuu vesi, siitä yhdeksän viikkoa, niin jäät lähtevät järvestä,” liperiläiset ennustivat.

Kevättä siis ennustettiin kovasti ja maaliskuussa alkaakin kova kevään odotus. Luonnon merkit katsottiin tarkkaan ja yritettiin selvittää kevään ja kesän säät. Koska maaliskuussa eletään paaston aikaa, voitiin antaa vain yleisiä koko kesää käsittäviä sääennustuksia. Maaliskuussa on vain muutama harva päivä, jolloin voitiin antaa tarkempi sääennustus. Tärkein päivä oli Marian ilmestyspäivä 25.3.

Kansanvalistusseuran kalenteri kirjoitti maaliskuusta: ”Teeri kukertaa ja metso aloittaa useimmiten soitimensa tämän kuun lopussa. Varikset alkavat valmistaa pesäänsä. Matkalinnut, jotka ovat viettäneet aikaansa talviasemillaan, kääntyvät pohjoista kohden. Muutamat kulkevat nopeammin, toiset vähitellen. Käpylinnut munivat välisti jo nyt.”

Tyypillistä maaliskuun ennustuksille on lumisade, sumu ja pohjoistuuli sekä maaliskuun alkaminen perjantaina. Ne kaikki ennakoivat huonoa kevättä ja kesää. Auringon paiste, tyyni ja kirkas ilma sekä idän ja etelän puoleinen tuuli ennakoivat lämmintä kevättä ja kesää.

Maaliskuussa maa alkaa näyttäytyä pälvinä ja siitä on maaliskuu-sanan saaneen alkunsa. Maaliskuuta on nimitetty myös mahlakuuksi, jolloin mahla alkaa virrata puissa.

Maaliskuun ensimmäinen päivä eli Joutokein päivä merkitsi karjalaiselle kansalle paljon, sillä se oli kevään ensimmäinen päivä. Jos Joutokei oli kaunis, niin kesästä tuli kaunis ja keväästä lyhyt.

Jouokeina aloitettiin praasniekkakausi.

Maaliskuussa aurinko paistaa niin kirkkaasti, että aurinkolasit ovat tarpeen. Kuva 1950-luvulta. Aira Komulaisen albumi.

hanki