Maarian ilmestyspäivä 25.3

Marian ilmestyspäivä oli vanhalle kansalle tärkeä merkkipäivä, sillä silloin heitettiin päreet lopullisesti pihalle ja ne otettiin esille Mikonpäivänä 29.9.  Maarianpäivää kutsuttiin myös rekiheittomariaksi, sillä silloin talvireet pantiin naulaan odottamaan seuraavaa talvea. On sanottu: ”Jos Maarianpäivänä sataa, saat nostaa rekesi naulaan, jos ei, saat kuukauden vielä ajaa.”

Ennen vanhaan Maariana on alettu syömään heti aamulla ns. vereksen palaa eli pientä purtavaa. Sanottiin, että ”Tulkaapa haukkaamaan vareksen pallaa, ettei varis pasko.”  Tämä hieman oudolta tuntuva sana oli niin, että varis rupeaa raakkumaan Maarianpäivän tienoilla. Jos kuulee variksen paskovan eli raakkumisen ennen aamupalaa, tiesi se huonoja ja vaarallisia aikoja koko perheelle. Tätä variksen paskontaa pelättiin kovasti etenkin Karjalassa.

”Jos ennen Maarianpäivää vares paskoo, niin pakkasta riittää,” Vuokkiniemessä sanottiin. Nyt varis on meillä päin paskonut eli raakkunut ainakin viikon päivät ellei toistakin, joten pakkasta on vielä odotettavissa.

Maarianpäiväinen sade, etelätuuli ja suvikeli kaikki kertoivat vanhalle kansalle, että kevät etenee nopeasti ja kesä tulee jo varhain. Mutta ”Jos ei Maarianpäivänä maata näy, ei silloin Yrjönpäivänä (23.4) kesää ole,” sanottiin Säkkijärvellä. Ainakaan täällä maata ei ole vielä näkyvissä, joten kesä tulee vasta Yrjönpäivän jälkeen. Näinhän se on normaalistikin.

”Jos Maarianpäivän yönä on pakkasta, niin eerikinpäivän (18.5) yönä ilma muuttuu lämpimäksi. Siis tämän mukaan kesä tulee vasta toukokuun puolivälissä..

”Jos Marjana sataa lunta orren paksulti, niin lunta tulee vielä lyhteen paksulti,” Vuonnisessa sanottiin. Ja vielä ”Maarianpäivän jälkeen on vielä yhdeksän tuiskua,” miehikkäläläiset tiesivät kertoa.

Sitten vielä muutama tärkeä ohje: ”Maarianpäivän iltana on mentävä aikaisin maata, etteivät ruoat lopu kesken.” ”Jos Maarianpäivänä nukkuu päiväunet, ei sinä keväänä löydä hauen kutupaikkoja.” ”Maarianpäivänä jo päivälevot ottaa, sille tulee lahokesseli kesäksi selkään. Semmoinen on se vaiva, että aina haluttaisi maata.”

”Maarianpäivänä on leikattava ensimmäiset vitsat katsikaan, silloin kalaonni on hyvä.” ”Jos ei ole Maariana majaa eikä pääsiäisenä pesää, sillä ei ole koko kesänä ketään.”

”Punamaareen juostiin paaree ja hypättiin lauta ja katsottiin kilpailui ja punasii marjoi syötii,” näin Marian ilmestyspäivänä kisailtiin Inkerissä.

maaria