Pääsiäispäivä

”Joka ensimmäisenä herää pääsiäisaamuna, sitä onni suosii koko kesän,” Kerimäellä sanottiin. Toinen samana tapainen pääsiäisneuvo tulee Kiteeltä: ”Kaikkien piti olla pääsiäisaamuna aikaisin ylhäällä ja sitä onni suosii, ken oli ensimmäisenä ennättänyt pestä silmänsä.”

”Pääsiäisenä kannattaa syödä illallinen mahdollisimman varhain, sillä silloin saadaan kaikki kesätyöt nopeasti tehdyksi,” salmilaiset valistivat meitä. Tuupovaarasta saman tapainen ohje: ”Pääsiäispäivänä täytyy käydä aikaiseen, jo päivän aikana, nukkumaan. Kun näin tekee, niin kesällä pääsi töistä aikaisin pois.”

Sitten kannattaa pidättäytyä uunin lämmittämisestä mahdollisimman pitkään, sillä: ”Siihen taloon, missä pääsiäisaamuna ensin valkea sytytettiin, tuli kesällä eniten kärpäsiä.”

Suistamolaiset luottivat pääsiäisnauriin syöntiin: ”Pääsiäisenä syödään naurista. Sitten eivät syö itikat eivätkä kärpäset kesällä.” Kannattaa kokeilla. Toinen varma itikan karkottamiskeino löytyy Salmista: ”Pääsiäispäivän aamuna on mentävä kaivon kannelle ottamaan suuhunsa jäätä ja sitä puraiseman, jotta eivät itikat kesällä purisi.” Kellä kaivo on, se kannen päällä seisköön ja jäätä pureskelkoon!

”Jos pääsiäisaamuna hioo kirvestä kaivon kannella, ei koko kesänä lyö kirveellä jalkaansa,”

Sitten hieman sääennustuksia: ”Missä päin on tuuli pääsiäisaamuna, siellä on tuuli koko evään,” liperiläiset tiesivät kertoa. Nyt tuuli on etelästä, joten eteläinen ilmavirtaus vallitsee koko kevään. On odotettavissa lämmin ja hyvä kevät.

Jos pääsiäisenä paistaa aurinko, kuten meillä Liperissä, saadaan paljon kalaa, heinäkuu on kaunis, ruis kasvaa kohisten, ohrasta tulee huono vuosi, marjoja tulee hyvin, paitsi mustikkaa, heiniä saadaan kohtuullisesti eivätkä perunat ole rupisia.

Pääsiäisenä varikset ja harakat munivat ensimmäiset munansa ja pääsiäisenä lasketut verkot antavat isoja kalasaaliita.

Tässä lienee itäsuomalainen versio pääsiäistrullista, ainakin minun mielestäni.

trulli