Kletuksen ja Mariannanpäivät 26.4 ja 30.4

Huhtikuun viimeisille päiville Kletus ja Marianna tarjoavat meille sääennustuksia. Nämä päivät olivat merkityksellisiä Pohjois-Suomen asukkaille, sillä siellähän kevään tulo on paljon myöhäisempi kuin Etelä- tai Keski-Suomessa. Huhtikuun lopun ennustukset löytyvätkin lappalaisista sanonnoista.

Huhtikuun sääennustuksista voisi yleisesti sanoa, että mitä aikaisempi ajankohta sääennustuksissa on, sitä eteläisempää Suomea ne koskevat. Toinen huhtikuun sääennustukissa merkillepantava piirre on, että jos joku valittu yö on kylmä, tiesi se 40 yötä tai yhdeksän viikkoa kylmää joko putkeen tai tipottain. Huhtikuussa kylmä vastasi kylmää ja huhtikuun kylmä oli toukokuun lämmin.

Kletus, Rooman kolmas paavi, on ollut kalenterissamme jo vuodesta 1544 alkaen. Silloin päivällä on kaksi pyhää: Marellinus ja Kletus mutta myöhemmissä kalentereissa Kletus on jäänyt yksin. Nykyisin nimipäiviään viettävät Terttu, Tessa ja Teresia.

Mariannanpäivä oli 1600-luvulla tyhjä nimipäivistä ehkä sen vuoksi, ettei varteenotettavia pyhiä ollut laittaa jokaiselle vuoden päivälle. Kuitenkin 1650-luvulta alkaen 30. päivälle laitettiin vanhan testamentin profeetta Josua. Josua korvaantui 1700-luvulla Marianus-nimellä. Marianus mainitaan jo 1100-luvun marttyyrikalentereissa ja tästä nimestä tuli suomalaiseen kalenteriin Marianna.

Nykyisin Mariannen päivänä nimipäiviään viettävät Mirja, Miia, Mira, Mirva jne.

Kletus sanoo: ”Jos Kletuksena kylmää, niin kylmää kolme yhdeksää.” Tämä sääennustus löytyy Kolarista.

Marianna sanoo puolestaan Karesuvannolla: ”Marjaananyönä jos kylmää, niin ei tarvitse potaatinsiemeniä.” Siis lappalaisille tämä tiedoksi.

Tämän jälkeen jäämme tuijottelemaan toukokuun taivaalle ja yritämme selvittää koko kesän säätä. Viime kesän sääennustus vanhalla kansalla, tai paremminkin vanhan kansan tulkitsijalla epäonnistui täysin mutta ei siitä pidä lannistua. Uusia ennusteita kehiin.

Suomi on iso maa. Varsinaissuomessa perunat laitetaan maahan, lapissa vielä haikaillaan, kannattaako perunaa edes viljellä ja meillä Itä-Suomessa perunat pannaan maahan perinteisesti vasta 10. päivä kesäkuuta jälkeen.

Kuvassa ukkini Juhana Tarma katselee perunapeltoaan mummini Nadja Tarman hosuessa sanko kädessä perunoiden kanssa ja setäni Ale Tarma auran hankaimissa. Kuva Kannellammelta Kiihtelysvaarasta 1930-luvun puolivälistä.

pottu