Vappu

Vappu on nykyisin niin tärkeä juhla, että sen ympärille on kehitelty sanontoja ja sääennustuksia. Koska vappu on varsin nuori juhla, eivät ennustuksetkaan kovin vanhoja liene.

Vappu näyttää sanontojen mukaan tuovan kesän mukanaan: ”Vappu tulee vasta kainalossa,” Valkjärvellä sanottiin. Pöytyällä puolestaan tiedettiin, että: ”Vappu tulee käki kainalossa ja pääskyset povessaan.” Käki on todella kuultu kukkuvan täällä Liperissäkin ja se tietää hyvää kesän tuloa mutta halla- ja kylmiä öitä pitkin kesää. Vappuna odotellaan ensimmäisiä pääskysiä ja sitä tuo pääskyset povellaan tuomista tarkoittaakin.

Vapun säästä on taas kahdenlaista sanontaa. Itä-Suomen perinnettä kuvaa se, että lämpimästä vapusta seuraa kylmä kesä, kun taas Länsi-Suomessa sanontaan päinvastoin: Lämmin vappu tuo lämpimän kesän. Tässä tapauksessa vanhan kansa sääennustukset eivät siis mene pieleen, sillä aina voi vedota joko itä- tai länsisuomalaiseen perinteeseen.

”Kun sika ennen vapunpäivää kylpee vesilätäkössä, tulee kuiva kesä,”  Elimäellä sanottiin. On siis luvassa kuiva kesä.

”Jos vappuna on tuuli pohjoisessa, niin tule kesällä hallaöitä,”Viljakkalassa sanottiin. ”Jos ennen vappua jyristää, tulee kylmiä öitä,” Laitilassa sanottiin.

Sitten muutama varoituksen sana: ”Vappuna ei saa kalastaa, sillä silloin menettää kalaonnensa. Jos vappuna katsoo pyydyksiään tai panee uusia, kalaa ei saa koko kesänä,” Karstulassa tiedettiin. Olipa hyvä, että huomasin tämän, sillä ajattelin, että kun lammesta lähtee jäät vapunaattona, laitan heti verkot veteen. Nyt pitääkin malttaa kalastuksen aloittamista ja laittaa verkot vasta maanantaina.

”Kun huoneensa pesee vapunpäivänä, niin sitten häviävät kaikki syöpäläiset huoneesta.” Tämä on tärkeä, niin eipä ole huolta huomisesta.

”Vapunpäivänä ei saa mennä kirvestöihin, ettei löisi jalkaansa sinä vuonna,” Parkanossa tiedettiin kertoa.

Vapunaattona pitää laittaa raudanpala sängyn viereen ja heti aamulla, kun nousee ylös, on astuttava raudan päälle. Silloin ei riko jalkojaan kesällä,” kontiolahtelaiset tiesivät sanoa. ”Vapunaamuna kun heräsi, pitää huutta: ’Voi selkääni!’ Silloin ei tule selkä kipeäksi missään työssä.”

”Jos vappuaamuna kylpee virtaavassa vedessä, silloin päästään yhdeksästä taudista eroon,” sanottiin Kiteellä.

”Kun Vapunpäivänä keittää sudenjälkikeittoa, niin sinä kesänä kotieläimille ei tapahdu vahinkoa.” Voisko nykyaikana keittää vaikka kossuvettä, niin saisiko saman tuloksen kuin sudenjälkikeitolla?

Vappuaamuna on otettava halkolasti syliin. Jos tulee parillinen määrä, joutuu sinä vuonna naimisiin.

Ennenvanhaan pidettiin viisi huutoyöitä, jotka olivat uutena vappuna, vanhana vappuna, uutena Jyrkinä, vanhana Jyrkinä, ja juhannusaattona. Silloin yöllä huudettiin metsään: ’Pois sudet näiltä mailta! Menkää Pohjanmaalle! Silloin susista ei ollut karjalle vaaraa.

Vappuriemua Pankkitalon edessä Joensuussa 1960-luvulla.

vappu3