”Jos haluat varjella itseäsi monilta taudeilta, niin tee ristinpäivänä isot savut muurahaispesän ympärille. Sitten riisut itsesi alasti ja kierrät kusiaispesän kolmesti. Sitten menet savun sekaan niin, että peityt kokonaan. Sen jälkeen puet päällesi ja odotat, että tulet ovat sammuneet. Lopuksi peität hiilet. Näin saat estetyksi itseltäs taudit sinä vuonna,” pielaveteläiset neuvoivat aikanaan.

Pyhän ristin päivänä ei perinteisesti mainittu kenenkään pyhimyksen nimeä, vaan se on ennen vanhaan ollut Pyhän ristin löytämisen päivä. Päivä katosi kalentereistamme vuonna 1929.

Pyhä ristin legendan mukaan keisari Konstantinuksen äiti, kuningatar Helena kääntyi kristityksi ja hyväksyi kristinuskon valtion uskonnoksi. Helena lähti Jerusalemiin etsimään Jeesuksen ristiinnaulitsemisristiä ja legendan mukaan hän löysi kolme ristiä, joista yhden luona tapahtui ihmeitä. Tämä risti julistettiin aidoksi ristiksi 3. päivänä toukokuuta vuonna 320.

Ristinpäivä eli Jumalan veren päivä on entisaikaan ollut toukokuun suurin juhlapäivä ja sitä on kunnioitettu moninaisin rituaalein ja menoin.

Ristinpäivä on Karjalassa ja muuallakin ollut karjan uloslaskupäivä ja siihen on liitetty monia loitsuja ja taikoja. Perhekunta ilman palvelijoita ja alustalaisia on mennyt metsiin ja uhrannut ruokaa ja viinaa. Viinassa kastettu kello ripustettiin lehmän kaulaan, jolloin sen uskottiin kuuluvan kauas eikä karja pääse katoamaan.

Ristinpäivänä isännän ja emännän oli ruokittava ja lypsettävä karja. Sillä taattiin, että maitoa saatiin riittävästi. ”Risti maidon tuo ja risti (14.9) maidon vie.” Tämä sanonta on vanhaa perua, sillä ennen vanhaan lehmät olivat ummessa koko talvikauden ja maitoa alettiin saada silloin, kun karja vietiin ulos. Maidon tulo loppui, kun karja tuotiin syksyllä sisään.

Vehmersalmella sanottiin: ”Ristinpäivänä rimahtaa kalamiehen kattilassa.” Kalaverkot oli viimeistään laitettava veteen ristinpäivänä ja silloin kalasaaliit ovat runsaat. Rautalammilla sanottiin: ”Ristinpäivänä kalakeitto vaikka avannosta.”

Ristinpäivä oli myös pyhäpäivä ja Vehmersalmella sanottiin: ”Ristinpäivänä ei kukaan kylvä. Jos kylvet kauraa, tulee siitä ruista.” Tuona päivänä ei saanut kylvää eikä tehdä muitakaan töitä.

Ristinpäivänä viimeistään kaikkialla Suomessa kukkui käki.

Jos Ristinpäivänä sataa, tietää se hyvää maitovuotta ja Ristinpäivän ja sitä seuraavien päivien kylmät tietävät huonoa kesää. Nyt ei onneksi ole kylmistä ilmoista pelkoa ja, ainakin vanhan kansan mukaan saamme hyvän kesän. Tulevana kesänä siis nauttikaamme auringon paisteesta ja lämpimistä ilmoista.

Ristinpäivä oli ennen vanhaan toukokuun suurin juhlapäivä. Naisten oli pidettävä huivia ja miesten juhlapukua. Silloin talo varjeltui pahalta. Kuvassa Hanna juhla-asussaan 1910-luvulla.