Karjan uloslaskupäivä

Karjan uloslaskupäivä vaihteli eri puolella Suomea jonkin verran, mikä on luonnollista. Kun Etelä-Suomessa on kesä, pohjoisessa saattaa olla vielä runsaasti lunta. Sen vuoksi Suomessa oli useita karjan uloslaskupäiviä.

Kun karja ennen vanhaan laskettiin laitumelle, ei riittänyt pelkästään säätilanteen ja lumimäärän tarkkaileminen. Karja piti laskea ulos tiettynä kuunvaiheen aikana, viikonpäivänä ja sopivien tuulten vallitessa.

Perinteisesti karjan uloslaskupäiviä olivat Yrjö (23.4), Vappu (1.5) tai Ristinpäivä (3.5) mutta jos ne eivät lumitilanteen vuoksi sopineet, oli valittava joku muu päivä. Sopivia päiviä olivat vielä Vanha Jyrki (5.5), Sofia (15.5) tai Erkki (18.5).

Paras karjan uloslaskupäivä oli kasvavan kuun aikana eli yläkuulla. Kasvava kuu takaa sen, että maidon saanti kasvaa. Myös kuuton aika oli Pohjanmaalla ja osin Länsi-Suomessa sovelias. Itä-Suomessa kuuttomalla kaudella ei saanut laskea karjaa ulos. Kuunvaiheen mukaan ensi viikko on kaikkein soveliain laskea karja ulos, koska se on nousevan kuun aikaa.

Tärkeämpi kuun vaiehita oli kuitenkin sopivien tuulten odottelu. ”Lehmiä saa päästää kesälaitumille vain etelätuulen vallitessa. Silloin oli Etelätär, luonnon eukko liikkeellä. Se sulkee karjan syliinsä ja suojelukseensa. Pohjoistuulella ovat puolestaan kaikki pahat voimat liikkeellä.” Myös itätuuli on ollut paha mutta länsituulta voi ajatella, jos etelätuulta ei ole ollut aikoihin.

Myös viikonpäivät karjan uloslaskulle ovat tärkeitä. Maanantai, kuunpäivää on pidetty Länsi- ja Pohjois-Suomessa täysin sopimattomana. Pohjoisessa on sanottu, että maanantai on korttopäivä eli epäonnenpäivä, joten kukapa sitä karjaa silloin ulos laskee. Maanantaita on sanottu myös vanginpäiväksi ja hirttopäiväksi. Siis maanantaina karjaa ei saa laskea ulos.

Tiistai, Mars-tahden päivä on Pohjanmaalla ollut suotuisa päivä mutta muualla sitä on pidetty jonkin verran epäonnenpäivänä. Keskiviikko, Merkuriuksenpäivä on suotuisa päivä ja joissain paikoissa sitä on sanottu lehmien kestipäiväksi,

Torstai on ollut yhdentekevä päivä: ”Torstaina karja ulos – ei onnea, ei onnettomuutta,” sanottiin Kontiolahdella. Perjantai ja lauantai ovat olleet suotuisia uloslaskupäivinä, koska silloin lasketut lehvät tulevat kotiin lypsyaikana. Lampaita ei saanut laskea ulos lauantaina, sunnuntaina tai maanantaina sillä; ”Älä laske lauantaina, susi syö sunnuntaina, mato pistää maanantaina.”

Sunnuntaina, kirkkopäivänä ei karjaa saa laskea ulos.

Karjan uloslaskupäivä on merkinnyt pientä juhlaa ja silloin on syöty kunnolla, iloittu eläinten puolesta ja toivottu suotuisia karjankelejä.

Kaikkien enteiden mukaan ensi viikko ja viimeistään Sofianpäivä näyttäisi tänä vuonna olevan sovelias, sillä Jyrkinpäivä kuuton vaihe eikä se Itä-Suomessa käy päinsä. ”Kuuton kuu, maaton maa ja maidoton lehmä,” Vuonnisessa sanottiin.

Äiti, lapsi ja lehmä, siinä emännän tärkeimmät varustukset. Kuva Lehmosta 1940-luvun alkupuolelta.

karja