Erkinpäivä 18.5

Erik, Ruotsin kuningas kuoli vuonna 1160 ja hänen nimensä laitettiin kalentereihin jo 1198. Vaikka Erikiä ei koskaan ole julistettu pyhimykseksi, hänestä tuli nopeasti koko Ruotsin suojeluspyhimys. Erikistä tiedetään varsin vähän mutta legendoja hänestä on sitäkin enemmän. Hänen sanotaan muun muassa tulleen Suomeen Piispa Henrikin kanssa valistamaan meitä suomalaisia.

Suomessa Erik mainitaan ensimmäisen kerran Turun messukirjassa vuonna 1488 ja siinä sanotaan ”Ericucsen, hallitsijan ja marttyyrin päivä”. Agricolan kalenterissa vuonna 1544 päivän kohdalla luki: ”Ericki kuningas”. Tämä Erik on säilynyt kalentereissamme siitä pitäen samalla paikallaan. Siksi Erkinpäivälle on kertynyt monenlaista sääennustusta.

”Ierikki, viluperse”, ”Erkin vilu on kesän ilo”, ”Kylmä Erkki, hyvä merkki, lämmin Erkki, paha merkki”, ”Erkki turjus turkki päällä, kesä kaikki paita päällä”, ”Erkkinä jo on päivänpaiste, niin ei ole koko kesänä”:

Erkin vilut ovat kaikkialla hyvin tiedossa. Erkinpäivän jälkeen kesä ja lämpimät alkavat, vaikka tänä vuonna lämpöä on riittänyt toukokuun alusta alkaen. Kasvisten ja viljan kylväminen alkaa Erkinpäivästä ja jos Erkkinä saa pyydystettyä hauen, kalaa riittää koko kesäksi.

Vanha kansa on pitänyt aikaista kesän tuloa huonona merkkinä ja sanoo, että juhannuksena aikainen kevät kostautuu. Toisaalta jos Erkkinä on paistanut aurinko, tietää se hyviä heinäpoutaa ja koko heinäkuukin on kaunis ja aurinkoinen.

Erkinpäivän ennustus on siis hieman kahtiajakoinen: Jos Erkkinä on lämmintä, on se huono enne mutta toisaalta aurinkoinen päivä tietää hyvää kesää. Kaiken kaikkiaan tämän kevään ennusmerkit näytäisivät siltä, että tulee hyvä vaikkakin tuulinen kesä. Sadetta saadaan sopivasti ja välillä vähän palelee, että viljat ja kasvikset kasvavat.

”Erkki kylväjän kouran aukaisee, Urpo (25.5) kiinni kouran panee.” Kuvan kasvimaat Merimiehenkadun alkupäästä Joensuusta 1950-luvulta. Lappalaisen albumi.

erkki2