Kustaanpäivä 6.6

Kustaa on tullut kalentereihimme vuonna 1774. Sitä ennen tuona päivänä on kunnioitettu Benjaminia, Candidaa tai Benignusta. Kustaa on tullut kalentereihimme Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan nimestä ja edustaa siten pohjoismaista nimiperinnettä. Koska Kustaa on kuulunut Etelä- ja Lounais-Suomen nimistöön, Kustaan rinnalle valittiin myös Kyösti edustamaan itäsuomalaista perinnettä.

Etelä-Suomessa Kustaanpäivä on ollut perunanistuttamisen alkamispäivä, jota nykyisin pitäisi aikaistaa ainakin kuukauden verran. Länsi-Suomessa on sanottu myös, että Kustaa ohran kasvattaa. Huittisissa sanottiin: ”Ellei mene Kustaanpäivänä kylvölle, niin ei ole sadosta tietoakaan.

Kustaanpäivän sanontoja tai ennustuksia ei itäsuomessa juuri esiinny. Ehkä päivä on niin nuori, ettei vanha kansa enää jaksanut lorutella Kustaalle tai Kyöstille mitään järkevää. Kyösti on Kyösti, eikä siitä sen enempää. Karjalasta, ortodoksiväestön keskuudessa, joka viettää Terhon, Joonan ja Joonaksen päivää, pidetään tätä päivää myös perunan istutuspäivänä, vaikka virallisesti perunaa sai istuttaa vasta 10. päivänä jälkeen.

Pohjois-Karjalassakin perunan istuttaminen aloitettiin kesäkuun alkupäivinä. Kuva Kannellammelta vuonna 1936. Vasemmalla mummini Nadja Tarma, setäni Ale Tarman ensimmäinen vaimo Tuisku Onninen ja tätini Lilli Tarman mies Göran Moliis.

kustaa