Eskonpäivä 12.6

Suomalaisissa kalentereissamme Esko on ollut mukana Eskil tai Eskillus –muodoissa 1800-luvulle saakka, jolloin se suomennettiin Eskoksi. Eskillus oli englantilaissyntyinen ruotsalaispyhimys, joka vaikutti 1100-luvulla Etelä-Ruotsissa. Ruotsi oli vaipunut pakanuuteen ja Eskillus tuli levittämään uudelleen kristillistä sanomaa. Kansa kuitenkin tappoi hänet, koska Eskillus ei antanut ihmisten harjoittaa pakanallisia menoja. Hautapaikan luo rakennettiin kirkko ja Eskilstunan kaupunki sai alkunsa.

Eskonpäivä oli nauriin ja hampun kylvöpäivä, vaikka naurista voi kylvää vielä Kilianinpäivään (8.7) saakka. Jos senkin jälkeen kylvää naurista, sadosta ei enää voi odottaa hyvää. Ohranjyvä piti olla maassa viimeistään Eskonpäivänä.

Eskonpäivän aikaan pohjoisessa sataa viimeiset lumet, niin kuin tänä kesänä tapahtui. Kesäkuun 8. päivänä Suomeen tuli myrsky ja lappi sai vajaat 10 senttiä lunta: ”Eskeli on useinkin kylmä ja sataa lumen pohjoisessa. Sen vuoksi pitää muistaa jättää eskelinvihko tuulikangen päälle.” Eskelinvihko oli karjalle tarkoitetut ylimääräiset heinät alkukesän kylmiä varten ja ne oli sijoitettu ladon kurkihirren päälle odottamaan mahdollista tarvetta.

Rääkkylästä löytyy kaksi Eskonpäivän sanontaa: ”Ei ole tähkätöntä eskeliä eikä jyvätöntä Jaakkoa (25.7)” ja ”Eskon tähkä, Ollin (29.7) uutinen.” Eskonpäivänä viljassa pitää olla tähkä ja Jaakonpäivänä jyvät ja jos Eskonpäivänä on tähkä, niin Ollinpäivänä saadaan puuro uusista viljoista.

”Missä Eskonpäivänä tuuli, siellä se on koko kesän,” Ristijärvellä sanottiin. Tämä ennustus koskee Kainuuta, koska meille samanlainen sääennustus annettiin jo toukokuussa. Meillehän luvattiin koko kesäksi tuulta ja näin on tähän saakka tapahtunut.

Maanviljelijän kalenterissa Eskolta kylvöt oli suoritettu ja ryhdyttiin odottamaan keskikesää, joka  onkin vaihdellut historian aikana jonkin verran.

Olipa Eskonpäivä tai ei, niin pyykit on pestävä. Pyykkimummoja Pötkän rannassa 1920-luvulla.

esko