Pyhän ristin päivä 14.9

Ristin löytämisen ja ylentämisen päivää on vietetty Suomessa ainakin vuodesta 1281 alkaen, jolloin nimi ensimmäisen kerran mainitaan. Pyhän ristin korotus, kuten Agricolan sen kirjoitti, hävisi almanakoistamme 1864 mutta kalentereissa se on säilynyt meidän päiviimme saakka.

Ristin uudelleen löytäminen tapahtui 600-luvulla, kun keisari Heraklius valloitti Persian kuninkaalta takaisin Kristuksen ristin. Koko maailman kristikunta vietti tuota päivää suurena juhlapäivänä. Nykyisin tänä päivänä on Idan nimipäivä.

Pyhän ristin korotus on ollut etenkin Itä-Karjalassa erityisen suuri merkkipäivä ja tätä päivää ortodoksiväestömme kunnioittaa vieläkin.

Pyhän ristin eli Syys-Ristin päivä vanha kansa on sanonut olevan syyspäivän tasaus, joka on nyt siirretty 21. päivään syyskuuta.

Ristinpäivänä nauriit laitettiin kuoppaan, miehet lähetettiin metsään, härkä pantiin aittaan, metso laitettiin orteen ja akat nostettiin uunin pankolle. Karjalassa ristinpäivänä leivottiin leipä, jonka päälle viillettiin ristin muoto. Tämä leivän lapset veivät rist’isälle tai rist’emälle eli kummille.

Ristinpäivä oli  kesän ja syksyn taitekohta. Kesän työt pantiin pussiin ja syksyn työt otettiin esille. Siirryttiin pimeään aikaan.

Ristin ylentämisen juhla on Suomen ortodoksiväestölle vieläkin suuri juhlapäivä. Kuvassa Joensuun Pyhän Nikolaoksen kirkko. Postikortti 1920-luvulta.

ortodksi